Suklaata ja mustaherukoita

Ruokaa tehdesssäni suunnittelen yleensä hieman etukäteen, mitkä ohjeet tai kokeilut saattavat päätyä tänne. Niitä varten pohdiskelen vähän kuvia joskus valmiiksi, pidän kameraa käden ulottuvilla ja kirjailen tehdessä ylös (päähän tai paperille), mitä pataan loppujen lopuksi pötkähtää. Tästä jälkkäristä taas tuli vahingossa niin hyvä, että liisa käski kesken ruokailun kaivamaan kameran esiin.

untitled-1.gif

Mustaherukoita ja tuorejuustoa suklaakupposessa
(4 isohkoa annospiirasta)

Pohja
75 g voita
0,5 dl sokeria
0,5  muna*
1,25 dl vehnäjauhoja
reilu 0,25 dl kaakaojauhetta
0,5 tl leivinjauhetta
100 g turkkilaista jogurttia

Täyte
n. 2 dl mustaherukoita
0,25 dl sokeria
0,5 muna*
50 g täysrasvaista tuorejuustoa
50 g turkkilaista jogurttia

Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen. Vatkaa huoneenlämpöinen voi ja sokeri vaahdoksi, lisää muna ja sekoita huolella. Lisää jauhot, johon molemmat jauheet on sekoitettu sekä jogurtti. Jaa annosvuokiin.

Sekoita sokeri, juusto, jogurtti ja muna keskenään. Tee taikinaan pieni syvennys, ripottele mustaherukat ja lusikoi niiden päälle juusto-jogurttitäyte. Paista noin 20 minuuttia, kunnes täyte on hyytynyt ja taikina saanut väriä. Nauti haaleana. Meillä jälkiruoan kanssa tarjottiin pienet lasilliset makeaa ja hedelmäistä kreikkalaista Samos Nectaria. Uusi miellyttävä jälkiruokaviinikokemus!

* Munasta saa käytettyä puolikkaan, kun sen vatkaa ensin kupissa rikki.

Tämän ohjeen määrät ovat kaikkia kirjoitettuja ja kirjoittamattomia reseptinlaatimissääntöjä vastaan (ja kuvakin muuten vähän sinnepäin), mutta olemme huomanneet, että emme oikein saa tuhottuja isoja määriä makeaa ja päädymme heittämään piirakoita ja kiisseleitä kompostiin. Niinpä ilman bloggaamissuunnitelmia tein tällaisen meille oikean kokoisen annoksen. Tuplaamalla resepti riittänee hyvin myös yhteen keskikokoiseen/isoon piirakkaan, mutta sen kokeileminen omalla vastuulla 🙂

 

Koti Ruoka ja juoma

Cannelés bordelais

Bordeaux’ssa ei voi olla törmäämättä leivoksiin nimeltään cannelé (tai canelé). Nämä pienet ruskeat sienimäiset leivokset näyttivät totta puhuen minusta hieman tylsiltä,  en juurikaan piittaa esimerkiksi pikkuleivistä tai muista vastaavista sokerisista, jotka ovat  mielestäni pelkästään paistettua taikinaa. Mutta nämä pinnalta rapeat, sisältä sitkeät saivat minut ensi puraisulla.

dsc_2034.jpg

Canneléiden taikina muistuttaa kovasti kotoista pannukakkutaikinaa. Taikina maustetaan rommilla ja vaniljalla, ja leivokset paistetaan kovassa lämmössä niin, että pinta karamellisoituu ja rapeutuu samalla kun sisusta sitkistyy pehmeän sienimäiseksi. Leivoksia syödään Bordeaux’ssa kahvin, teen, samppanjan tai makeiden viinien kanssa, pikkunaposteltavana, jälkiruoaksi, kuulemma aamiaisellakin, isoina ja pieninä. Kaikki käy, tärkeintä on kuitenkin syödä ne paistamispäivänä, muuten rapeus katoaa ja puolet nautinnosta häviää.

Hankin kesän reissulta minimallisten leivosten silikonivuoan ja reseptikirjan, koska näitä piti päästä kokeilemaan kotona. Silikoni saa tietysti tosiharrastajan kauhistumaan ja kritiikkiä kuuluikin jo mieheni isältä, joka on erinomainen sokerileipuri: ei ne silikonissa rapeudu, kuparia sen olla pitää. Mutta koska yhdestä pienestä kuparivuoasta olisi saanut pulittaa pitkän pennin ja niitä olisi tarvittu monta, enkä edes ollut varma koko homman onnistumisesta, viittasin kintaalla kritiikille. Ja kyllä silikonillakin rapeutta sai kotitarpeisiin riittävästi.

n. 30 mini-canneléa

2,5 dl täysmaitoa
vaniljatanko
25 g voita
50 g jauhoja
125 g sokeria
1 kananmuna ja 1 keltuainen
5 cl tummaa rommia

Keitä maito vaniljatangon ja voin kanssa. Jäähdytä. Sekoita jauhot ja sokeri. Lisää kananmuna ja keltuainen sekä rommi ja vatkaa sähkövatkaimella tasaiseksi. Lisää maito, vatkaa vielä tasaiseksi ja kaada taikina pulloon. Taikina jätetään 24 tunniksi lepäämään jääkaappiin.

Seuraavana päivänä lämmitä uuni 210 asteeseen. Ravista purkkia, jotta taikina sekoittuu kunnolla. Jaa taikina vuokiin, jätä noin 5 mm nousemisvaraa.

dsc_2014.jpg

Paista leivoksia vähintään 40-45 minuuttia. Cannelét karamellisoituvat lisää 5-10 minuutin lisäpaistamisella (rapeudesta tykkäämisessäkin on koulukuntia, ja cannelékaupassa saa valita haluamansa rapeusasteen). Melkein palaneen näköistä paistopintaa ei kannata pelätä, siihen ei voin ja sokerin ansiosta tule palanutta kitkeryyttä.

dsc_2031.jpg

Irrota leivokset vuoistaa vielä kuumina ja jätä ritilälle jäähtymään. Muista syödä saman päivän aikana. Ei yleensä tuota vaikeuksia.

Koti Ruoka ja juoma Matkat