Laventeliset jogurttipurnukat

dsc_1710.jpg

Ihastuin Ranskassa viime jouluna jogurttiin, joka myydään kauniissa laventelin värisissä lasitetuissa savipurkeissa. Tavoitteenani oli syödä kahdeksan purkillista, jotta saan sievistä purnukoista sarjan kotijogurtille ja -viilille. Vihdoin tänä kesänä urakoin tehtäväni loppuun, ja purkit päätyivät Kivistön hyllyyn.  Niihin tehtiin heti jogurttia ja naapurin tontilla käytiin ahomansikkavarkaissa aamiaista varten.

Kotijogurtti

1 l kulutusmaitoa
2 dl turkkilaista tai bulgarianjugurttia
1 rkl maitojauhetta

Kuumenna maito hitaasti kiehuvaksi. Jäähdytä se 40-asteiseksi ja lisää jogurtinsiemen ja maitojauhe. Sekoita tasaiseksi ja laita yhteen isoon tai useaan pieneen tarjoiluastiaan. Pidä seos hiukan alle 40-asteisessa uunissa* viitisen tuntia, kunnes se on hyytyneen oloista. Peitä ja siirrä jogurtti jääkaappiin; sen pitäisi säilyä hyvänä noin viikon verran.

dsc_1713.jpg

* Uuni oli minulla sopivan lämpöinen marjapiirakan paiston jälkilämmössä, pelkällä uunin valolla. Liian kuumassa jugurtti ei saa olla, mutta viileämmässäkin se happanee hieman pidemmällä ajalla, lämpöisellä ilmalla vaikka keittiön pöydällä (ei kylmällä kivellä tai rosterilla tosin) keittiöpyyhkeiden alla yön yli.
 

Koti Ruoka ja juoma Sisustus Matkat

Paahteinen nautinto

Kävimme tällä viikolla Tuurin kyläkaupassa elämysmatkalla. Ja olihan se, elämys. En ole ehkä koskaan nähnyt yhtä monta yksisarvista niin pienellä alueella. Pääjehukin oli paikalla viettämässä syntymäpäiviään, joiden kunniaksi tarjottiin omenahillomunkkeja (pisteet siitä) ja kaffetta. Itse kauppa ja etenkin se ruokapuoli olivat jonkin asteisia pettymyksiä. Kotopuolen pienessä lähimarketissakin on parempi valikoima kuin Tuurissa. Ei siis tuuria sillä saralla tällä kertaa, hehe.

Mutta tästä ei ollut tarkoitus tarinoida, vaan siitä, että poikkesimme paluumatkalla Syrjysen strutsitilalla. Kello oli jo sen verran paljon ja matkaseurue vähän väsähtänyt, että siellä nautittiin vain kupilliset kahvia (olisi ollut mahdollisuus maksaa vähän ja nähdä rutsit ja lehmiä yms.). Nälkähän se oli myös jo siinä vaiheessa päivää, vaikka matkalla olikin nautittu ylihintaiset lehtipihvit Virroilla. Kahvion yhteydessä toimii tilapuoti, jossa myydään mm. strutsin- ja ylämaakarjanlihaa. Strutsinfilee näytti sen verran houkuttelevalta, että sellainen sieltä sitten tuli ostettua. 

Filee neuvottiin paistamaan grillissä (tai pannulla) nopeasti molemmin puolin ja maustamaan ainoastaan suolalla ja pippurilla. Näin toimimme. Paistoimme filettä n. 5 minuuttia per puoli ja se oli ehkä vähän liikaa. Lihassa ei ole juuri ollenkaan rasvaa, joten se on parasta melko punaiseksi jätettynä. Mureaa oli niiltä osin, kun ei ollut mennyt liian kypsäksi. Mieto maku, lihaisa koostumus, voi ostaa toistekin!

Mutta siis se paahteinen nautinto. Se oli tässä salaatinkastikkeessa, joka kaikessa yksinkertaisuudessaan oli jotenkin ihan jumalaista. Alla olevasta riittää tuollaiselle pienelle salaatille.

n. 3 rkl seesamiöljyä
n. 2 rkl riisiviinietikkaa
tiraus sitruunamehua
suolaa ja pippuria

rutsi.jpg

Ja ehkä kaikki muut ovat tämän yhdistelmän oivaltaneet jo aikoja sitten, mutta minulle tämä oli ihan uusi makuelämys. Tästäkö tämän kesän kastikehitti?

Koti Ruoka ja juoma Sisustus DIY