Pakkasta ja maankääntöä

Pakkanen on saapunut lokakuun lopussa Hämeeseen, pysyäkseen. Mökissä poltellaan jo joka ilta takkaa lämmöksi ja saunatuvassa nukutaan makuupusseissa. Heräsin viikonlopun molempina aamuina jo kahdeksalta ja juoksentelin ennen aamukahvia etsimässä kauneimpia kuuralehtiä ja huurteisia maisemia ikuistettaviksi jo nyt loputtomaan mökkikuvastoon.

Viikonlopun pihapuuhat hoidettiin nelistään ja pienellä vaivalla. Huurteiset lehdet oli helppo haravoida jäiseltä pinnalta  ja jäähän poksahtanut kasvimaakin saatiin vielä käännettyä.

Lauantai-iltana syötiin aito burgundilainen illlallinen, kun burgundilainen haudutteli patojaan, paisteli leipomuksiaan ja availi viinejään. Mikäs siinä, maistuvaa tuli ja me Liisan kanssa saatiin ruoanlaittoaika makoilla sohvalla, käydä läpi siemenpussikasoja ja täytellä kevään puutarhakalenteria.

Kasvimaalle lienee tulossa ensi tilassa lehtikaalia, perunaa, porkkanaa, valkosipulia, nauriita, palsternakkaa, kurpitsoja.. Mopo on taas pahasti keulimassa, mutta sarvista pidellään kiinni sen mihin kahden hentoisen naisihmisen voimat riittää. Ensimmäisenä vuonna varmasti riittäisi vähempikin, tällä mökillä kun asustaa toistaiseksi pelkkiä kisällejä, mitä ruokakasvien kasvattamiseen tulee.

Nyt, kellon lähennellessä puoliseiskaa, pitäisi malttaa jättää rauhallinen ja kodikas, takalta tuoksuva sunnuntaitunnelma taakseen, hypätä auton rattiin ja ajella takaisin Kallioon; minä ja Fabien joudumme palaamaan arkeen. J ja Liisa, onnenpossut, viettävät vielä maanantainsa mökillä.