Valoa talveen
Kuistilla ikkunat ovat kahteen suuntaan. Viehättävät ruutuikkunat, jotka Liisa viime keväänä jätti minun pestävikseni pestyään kaikki muut. Pesemättä ovat vieläkin. Ehkä ensi keväänä. Jos vaikka itse ehtisin pestä kaikki muut, voisin jättää ruudut hyvällä omallatunnolla Liisalle. Rapsuttamista ja maalaamista on myös tiedossa. Lohkeileva maali on sievää, sympaattista ja kuvauksellista, mutta ei suojaa puuta.
Viime käynnilläni ennen joulua maa oli lumeton. Alkutalven lumettomassa ja pilvisessä päivässä valo on kiehtova. Värit ovat kovia ja ohuita, punamulta vivahtaa lilaan ja valkoinen siniseen. Keinovalotähdet kellastavat sisätilan lämpimän väriseksi. Lumi muuttaa valomaiseman täysin toiseksi.
Kaupungissa arkielämässä lumi on kai lähinnä riesa, joka hankaloittaa liikkumista ja kenkävalintoja. Maalla se luo uskomatonta tunnelmaa, rauhoittaa ja virkistää. Haaveilen näistä viimevuotisista lumimaisemista. Pääsisköhän viikonloppuna vähän lumitöihin?
