Tänään jouduin vihdoin myöntämään, että aurinko on jo takana tältä vuodelta. Harmaa, sumuinen, sateinen ja kolea aamu sai toivomaan, että saisi kömpiä takaisin vilttien väliin ja herätä tammikuussa gradu maagisesti valmiina. Nuokkuessani aamupalan ja läppärin äärellä kirjaston kahvilassa lopulta terästäydyin: ei tähän fiilikseen nyt jäädä vellomaan, on tässä muutakin tekemistä (niin kuin se gradu). Niinpä […]

Lapsena olin ujo ja hiljainen, mutta vasta teininä muuten rohkaistuessani minusta tuli esiintymisjännittäjä. Sen jälkeen on vastaan tullut monenlaisia esiintymistilanteita: on ollut ryhmätöiden esittelyjä, arvioitavia ryhmäkeskusteluja, suullisia kokeita, yksilötöiden esittelyjä, ohjeiden kailottamista satapäiselle joukolle, hissipuheiden pitoa, seminaariesityksiä, laulamista parin muun tyypin kanssa 500 hengen pikkujoulukahveilla ja vaihtarivuoden esittelyä 200-päiselle fuksilaumalle. Toiset esiintymiset ovat olleet ihan […]

Välillä havahtuu kesken omien puuhiensa ja pysähtyy pohtimaan, harrastavatkohan muutkin ihmiset samanlaisia juttuja. Tänä aamuna käytin nimittäin hyvän vartin metsästämällä mini-kompostistani tunkiolieroja biologi-ystävälleni viemisiksi. Minulle ämpäriin perustetun matokompostin kaivelu on ollut ihan arkijuttu viimeiset puoli vuotta, mutta kun toisinaan keskustellessa tuttujen kanssa käy ilmi, että syötän biojätteeni kerrostaloasunnon saunassa asuville tunkiolieroille, on keskustelun vastaparin ilme […]

Edellisestä postauksesta on jo kauan, sillä kirjoittaminen on klassisesti jäänyt kaiken muun kiireen jalkoihin. Osa kiireestä on ollut sitä tavallista arkikiirettä mallia kiire-töissä-ja-aivokuolema-iltaisin, mutta mahtui sinne useampi viikko myös kivempaa kiirettä. Käytin nimittäin kaksi palkatonta kesälomaviikkoani uusien ihmisten, paikkojen ja kokemusten parissa Ranskaa ja Italiaa kierrellessäni.   Ainoaksi matkaseuraksi tälle reissulle päätyi ainoastaan omani, useastakin […]

Joo joo, klisee tiedän, mutta hämärtyvässä kesäillassa laiturilla istuskelu ja tyynelle selälle tuijottelu saavat nörtin kaunosielun lepäämään. Täydellisemmäksi päästäisiin vain, jos läheinen maanviljelijä koneineen ja naapurin nuoriso juttuineen (”…ja sitten se leväytti mutaiset pallinsa siihen…” emm, what?) päättäisivät hiljetä ja itikat unohtaisivat olemassaoloni tyystin, mutta hei, sininen hetki on aika kiva epätäydellisenäkin. 

Kesäflunssa löysi nörtinkin, joka on nyt ehtinyt viettää jo hyvän aikaa kotona sitä pois potien. Ensimmäiset päivät saikkua olivat näitä klassisia pää täynnä räkää ja 38 astetta kuumetta -flunssapäiviä, mutta saikkupäivien määrän kasvaessa myös niiden viettotavat ovat muuttuneet miellyttävimmiksi. Viimeiset päivät olin saikkusin nimittäin aivan siitä ilosta, että kaikenlaiset makaavat, kenottavat ja nojaavat asennot suututtivat […]

Ensikosketukseni koodaamiseen oli myrskyisä. Ensimmäiset 1,5 opiskeluvuotta pyörivät taustalla jatkuvasti ohjelmoinnin kurssit, milloin milläkin kielellä. Tunneskaala vaihteli epätoivo-innostus-inho -akselilla: yhtenä päivänä saattoi olla ihan hirveää, seuraavana ihan jees, ja sitten taas kamalinta ikinä. Vähintään kerran viikossa, yleensä sunnuntaina eli demojen teko päivänä, kirosin ja julistin tuhannennen kerran, etten ikinä ikinä ikinä aio koodariksi ruveta.  Ja […]

Alkukeväästä 2006 kahlasin hakuoppaita välivuoden tylsyyden tuomalla innolla läpi. Edellisenä keväänä olin lukenut puolivillaisesti englannin kielen kääntämisen ja historian pääsykokeisiin. Lukutekniikka oli ollut totaalisen hukasta ja mielenkiintoisia vaihtoehtoja liikaa. Seuraavana keväänä on olin viisastunut sen verran, että olin päättänyt, että jonnekin halusin lähteä vanhempien nurkista Pohjois-Savon pikkukaupungista opiskelemaan. Suunta ei ollut edelleenkään selvillä, mutta jonnekin […]