Adoptoin sarvikuonon – eli mitä kaikkea kirjat saavat aikaan

Screen shot 2013-06-11 at 9.18.45.png

Kuva

 

Sain äsken tällaisen viestin:

 

”Dear Donor, 

Thank you again for joining The David Sheldrick Wildlife Trust’s fostering program. We appreciate your donation enormously for without the support of a caring global public we would never be able to achieve our conservation goals.” 

 

Mietin aamujunassa, mitkä ovat olleet tämän vuoden parhaimpia lukukokemuksia. Mieleeni nousi mm. Daphne Sheldrickin Rakkauteni Afrikka, joka kertoo luonnonsuojelusta Keniassa. Kirja on hauska, kiinnostava, viihdyttävä, hyvin inhimillinen ja itkettäväkin – ja erittäin tärkeä puheenvuoro niin kenialaisen kuin muunkin luonnon puolesta. Lukekaa se! Tai lukekaa edes bloggaukseni kirjasta.

Kirjan ajatteleminen muistutti minua myös siitä, mitä olin aikonut tehdä heti kirjan luettuani: tukea The David Sheldrick Wildlife Trustin työtä. Tuin. Annoin rahaa nimetylle sarvikuono-orvolle. Myös norsuorpoja olisi ollut tarjolla, ja itse asiassa aioin aluksi lahjoittaa rahaa ”norsutyöhön”, mutta sitten ajattelin, että monet varmasti symppaavat enemmän elefantti- kuin sarvikuonovauvoja, joten päädyin valitsemaan suojatikseni parivuotiaan sarvikuonotytön. Luulen kyllä, että rahat käytetään ensi sijassa yhteiseen hyvään, ja orvon nimeäminen on vain tapa saada ihmiset kiinnostumaan ja sitoutumaan enemmän luonnonsuojeluun. (Tämä onkin ensimmäinen kerta, kun harjoitan näin täsmällistä hyväntekeväisyyttä).

Lahjoituksen tehtyäni yritin pohtia, mitä muuta kirjat ovat saaneet minussa aikaiseksi. Moni teos, ja lukeminen ylipäätään, on kyllä muuttanut ajatusmaailmaani joko hiljalleen tai kertaheitolla, mutta en osaa äkkiseltään nimetä tällaisia yksittäisiä, konkreettisia vaikutuksia. Tai no, onhan minulla kirjallinen puutarha, jossa on kukkapenkkien ympärillä näkinkenkiä, kun Muumimammallakin on, mutta jotenkaan tuo ei tunnu erityisen ylevältä kirjan aiheuttamalta toiminnalta. 🙂 

Ovatko kirjat saaneet sinut tekemään konkreettisia tekoja? Millaisia?

Kommentit (9)
  1. Kiitos kirjavinkistä, täytyykin hakea tuo tänään kirjastosta! 🙂 Minäkin aion jossain vaiheessa alkaa tukemaan luonnonsuojelua, kun pääsen opiskelijan rahatilanteesta eroon.

    1. Annam_, kiva että kiinnostuit. Toivottavasti kirja löytyy!

  2. Linnea / kujerruksia
    13.6.2013, 19:04

    Ihanaa Jenni! Kuinka hienoa olisi jos olisi kummisarvikuono. Minä olen WWF:lle norppakummi, mutta ”oma” sarvikuono olisi kyllä myös upea juttu. Haluaisin myös tukea esim. Briteissä asustelevia terapia-aaseja.

    ps. en pääse enää vanhoilla lily-tunnuksilla sisään mutta kommentoin näin sitten 🙂

    1. Linnea, terapia-aaseja! En ole niistä aiemmin kuullutkaan. Pitää ehdottomasti googlata ja tutkia, aasit kuuluvat lempieläimiini ja minulle niiden ajatteleminenkin taitaa olla terapeuttista.

      Eläimien suojelemisesta ja ”adoptoinnista” puheen ollen, minua kiinnostaisi myös kotimaisten maatiaislajien suojeleminen, siis esim. kainuunharmaiden ja kyyttöjen kaltaisten hyötyeläimien. Yritin joskus tutkia ”lammasadoptointia”, mutta en saanut mitään selville. Ehkä joskus onnistaa. Myös lammaspaimenpestiä haluaisin joskus kokeilla. 🙂

       

    2. Linnea, terapia-aaseja! En ole niistä aiemmin kuullutkaan. Pitää ehdottomasti googlata ja tutkia, aasit kuuluvat lempieläimiini ja minulle niiden ajatteleminenkin taitaa olla terapeuttista.

      Eläimien suojelemisesta ja ”adoptoinnista” puheen ollen, minua kiinnostaisi myös kotimaisten maatiaislajien suojeleminen, siis esim. kainuunharmaiden ja kyyttöjen kaltaisten hyötyeläimien. Yritin joskus tutkia ”lammasadoptointia”, mutta en saanut mitään selville. Ehkä joskus onnistaa. Myös lammaspaimenpestiä haluaisin joskus kokeilla. 🙂

       

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *