Nyt siitä Sunnevasta, joulun ja loppuvuoden suuresta lukuelämyksestä! Tänä syksynä ilmestynyt vajaa 800-sivuinen teos Sunneva yhdistää Kaari Utrion aivan uransa alkuvaiheissa kirjoittamat teokset Sunneva Jaarlintytär (1969) ja Sunneva keisarin kaupungissa (1970).  Tapahtumat sijoittuvat ritariajalle 1000-luvulle. Sunneva on – arvatenkin – kuvankaunis sinisilmäinen ja vaaleatukkainen ylhäisneito Ruotsista. Kauniin ulkonäkönsä lisäksi Sunnevalle on annettu temperamenttinen ja itsepäinen […]

– Asia on niin, että keijukaisia ei oikeastaan ole ja oikeastaan niitä on. On ihmisiä, joilla ei ole keijukaisia ja sitten niitä ei olekaan. Sitten on taas ihmisiä, joilla on keijukaisia, ja minä uskon, että niitä sitten onkin, ja luulenpa, että sellaisten ihmisten elämä on jollakin tavalla kauniimpaa ja rikkaampaa… Pitkästä aikaa viikon sitaatti. Olen […]

  Muistot ovat merkillisiä. Tiedämme, ettei kaikkea voi muistaa, mutta entä jos muistamme väärin omat muistomme? Tai jos muistomme eivät edes ole omia, tai joku vie muistomme? Virpi Hämeen-Anttilan Tapetinvärinen pureutuu muistoihin ja minäkuvan rakentumiseen kiinnostavalla mutta ainakin alkuun hieman vaikeasti hahmottuvalla tavalla. Kirja kertoo kahdesta keski-ikäisestä naiskirjailijasta, joiden tiet kohtaavat aikuisena. Naiset olivat koulussa […]

  Ei joulua ilman kirjapinoja! Ohessa (lähes kaikki) minun ja mieheni muilta ja osin itseltämmekin saamat kirjat: joululahjat olivat pääosin kirjallisessa muodossa. Saatiin siis Richard Dawkinsin The Great Show On Earth, Esko Valtaojan Kaiken käsikirja, Will Wilesin Puulattian kunnossapito, Rubionin ja Waterstonin toimittama The Complete Journals of L. M. Montgomery The PEI Years, 1889-1900, Kaari Utrio Sunneva, Marjukka Vainion maailman kaunein […]

  Niin kauan kuin muistan, olen rakastanut James Herriotin ihanan englantilaisia, ihanan elämänläheisiä ja ainakin lapsena myös ihanan jännittäviä tarinoita eläinlääkärin elämästä – aikuisena niistä on tullut minusta ihanan itkettäviä, voi eläinpoloja… Onneni oli siis suuri, kun jokunen vuosi sitten sain kissakaunokirjallisuuskokoelmaani Otavan v. 1987 julkaiseman kuvakirjan Jouluaamun kissanpentu. Kissanpennussa Herriot kertoo eräänlaisesta joulun ihmeestä. […]

  Puuh. Kävimme mieheni kanssa juuri viemässä pienen joulumuistamisen naapuriin, ja naapuripariskunta kertoi olonsa olevan kodin hidas näinä lyhyinä (mutta jo pidentyvinä!) talvisina päivinä. Me taas totesimme olleemme tänään hyvin nopeita: sen siitä saa, kun ei siivoa, osta jouluruokia, paketoi lahjoja, etsi koristeita (jotka ovat yhtä etsimättä), tee mitään ajoissa. Puuhakkaasta päivästä huolimatta olen ehtinyt […]

  Apua, joulu tulee ja vuosi vaihtuu ja vielä on monta kirjaa blogggaamatta! Keräsin tähän muutaman sellaisen teoksen, josta en ole ainakaan toistaiseksi saanut kokonaista blogijuttua aikaiseksi, mutta joka ansaitsee edes hieman huomiota tässäkin blogissa. Otsikot ovat linkkejä kustantamojen kirjaesittelyihin.   Seita Vuorela: Karikko   Tänä syksynä ilmestynyt nuortenkirja sopii hyvin aikuisellekin. Salaperäisestä tytöstä, nuorten […]

  Joskus keväällä (?) seurailin muutaman päivän ajan Twitterissä kiertänyttä ketjua, jossa listattiin hyvin monenlaisia syitä lukemiseen suunnilleen otsikolla ”sata syytä lukea”. En harmikseni löydä ketjua enää, vaikka olen etsinyt hastageilla tai -tageitta. Siispä pitää saada oma ketju! Aloitan itse, jatkakaa te muut! Merkitsin jutun kategoriaksi sekä syvällistä että höpsöä, koska syyt saaavat olla mitä […]

  Tietokirjaa voi harvoin sanoa hauskaksi – paitsi jos sen aiheena ovat muumihahmot ja se on kirjoitettu yhtä nasevasti kuin muumitutkija (miten kadehdittava titteli!) Sirke Happosen Muumiopas. Muuminystävien lisäksi tätä teosta voi suositella ihan kaikille, joita kiinnostaa ihmisluonne hyvine ja kummallisine ominaisuuksineen. Muumilaakson väkihän on mitä inhimillisintä porukkaa, ja Happonen kuvaa sitä tarkasti kuin Tove Jansson. […]

  Tänä viikonloppuna talvimyrsky on ujeltanut nurkissa ja tunkenut lunta ikkunalasien väliin. Lohduttomiin olosuhteisiin on tuonut iloa se, että kyyköttäessäni näennäisesti villasukat jalassa sohvalla hytisemässä olen mielikuvituksessani saanut seikkailla Etelä-Euroopan ihanassa lämmössä ja valossa, pehmeiden ja viettelevien tuoksujen ja makujen keskellä. Vera Valan esikoisteos Kuolema sypressin varjossa oli minulle erityisesti Italia-kirja, vaikka onkin dekkari. Dekkarijuoni, […]