Suosituksia omasta hyllystä: Kotimaista kaunokirjallisuutta

P1018239.JPG

Kirjahyllyyn kurkisteleminen jatkuu! Runojen sekä kieli- ja kirjallisuustieteen jälkeen esittelin ulkomaiset kaunokirjallisuussuosikkini, ja nyt ovat vuorossa kotimaiset oman kirjahyllyni romaanisuosikit.

Heti aakkosten alkupäästä löytyy tärkeitä teoksia: Aapelin Pikku Pietarin piha, monta Juhani Ahon teosta (joista kaikkia en ole lukenut) sekä etenkin Minna Canthia. Mainittakoon myös kuvassa näkyvistä Bo Carpelanin teoksista, että tunnistan niiden hienouden, kauneuden ja viisauden, mutten olen saanut yhdestäkään teoksesta kunnolla otetta. Ehkä joskus.

P1018240.JPG

Heti näiden teosten jälkeen tulee suosikkisuma. Kristina Carlson ja Monika Fagerholm ovat kirjailijoita, joiden teoksiin olen ihastunut syvästi viime vuosina. Elina Hirvonenkin kirjoittaa huikean tarkasti, ja seuraan hyvin kiinnostuneena hänen kirjailijanuraansa. Laura Honkasalon tuotannosta suosittelen etenkin 70-lukulaisen ajankuvan vuoksi Sinun lapsesi eivät ole sinun -teosta.

P1018241.JPG

Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmä ja Kadotettu puutarha odottavat vielä lukuvuoroaan, mutta olen iloinen, että löysin ne antikvariaatista omakseni. Anna-Leena Härkösen kirjoista olen pitkälti luopunut: tässä näkyy koko Härkös-kokoelmani mainioita kolumnikokoelmia lukuun ottamatta.

P1018242.JPG

Jarmo Ihalaisen esikoisteos Perheestä ja alastomana juoksemisesta kuului viime vuoden yllättäjiin: koska kirjassa on niin paljon kaikuja esim. Tove Janssonin maailmasta, tekisi mieli lukea se uudestaan, kun ole ajatellut ihastuttavan Klovharun-vierailun jälkeen kaikkea Janssoniin liittyvää runsaasti. Emmi Itärannan huikea Teemestarin kirja pyörii myös mielessäni tuon tuosta, ja Olli Jalosen Poikakirjaa on kehunut todella moni luottolukija. Maria Jotuni taas on ollut suosikkejani aina. 

P1018243.JPG

Leena Krohn -kokoelmani. Keräilen Krohnia laiskahkosti antikvariaateista. Olen ajatellut, että pitäisi perustaa erityinen antikvariaattivihko: siihen merkkaisin yhtäältä, mitä kirjaa etsin, mutta toisaalta myös joidenkin kirjailijoiden kohdalla, mitkä kirjat jo omistan. Esimerkiksi Krohnilla on niin paljon teoksia, etten muista ulkoa, mitä olen lukenut, saati, mitkä teoksista omistan.

P1018244.JPG

Kyllä, Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla on tehnyt minuunkin suuren vaikutuksen ja toivon joskus lukevani kirjan uudelleen. Samoin haluan tutustua muuhunkin Ulla-Lena Lundbergin tuotantoon kuin Jäähän. Gunnar Mattsonin Prinsessan ja Kuninkaan olen lukenut joskus nuorena moneen kertaan, myös Aila Meriluodon Peter-Peterin. Timo K. Mukka kiehtoo minua sekä kirjoittajana että persoonana, ja Markus Nummen Karkkipäivä on yksi pysäyttävimmistä lukemistani kirjoista.

P1018245.JPG

P-nurkkauksesta löytyy kirja, jolle soisin paljon enemmän huomiota: Leena Parkkisen Sinun jälkeesi, Max on merkillinen ja ihastuttava lukuromaani. En ymmärrä, miten Parkkinen on keksinyt kirjoittaa siamilaiskaksosista ja sirkuselämästä, mutta hän on onnistunut erinomaisesti. Ystävyyttä, ajankuvaa, rakkautta, rujoa ja kaunista elämää – kirja on vähän kuin aikuisten satu, aivan omanlaisensa.

P1018246.JPG

Tässä kuvassa näkyy tunnesyistä tärkeitä teoksia, mummilta perityt Eila Pennasen kirjat, sekä lukuvuoroa odottamassa olevia kiinnostuksenkohteita, kuten Hannu Raittilan Kirjailijaelämää ja Markku Rönkön ekokriittinen romaani Metsänpoika.

P1018247.JPG

Tommy Tabermannin Suudelma kuuluu myös sarjaan teoksia, jotka olen lukenut joskus monta monituista kertaa… Joskus kauan sitten; kun yritin jokunen vuosi sitten lukea kirjan uudestaan, en päässyt enää alkua pidemmälle. Petri Tammista sen sijaan luen edelleen mielelläni, ja tarkoitukseni onkin palata näihin oman hyllyn tammisiin jossain vaiheessa.

P1018248.JPG

Tikkas-kohdassa on kirjahyllyruuhka! Henrik Tikkaselta omistan tosin vain osoitekirjat, Ihminen ääni -teoksen sekä viehättävät piirrosteokset Minun Helsinkini ja Minun saaristoni...

…mutta Märta Tikkasen tuotantoa löytyy sitten enemmänkin, kaikki tietämäni Tikkasen teokset!

P1018249.JPG

Aikoinani kirjakerhon jäsenhankintapalkkiona saamani Waltari-sarjan päällä on muutama kiinnostava uutuuskirja lukuvuoroa odottelemassa. 

P1018250.JPG

Ja lisää Waltaria. En ole lukenut näitä kaikkia enkä kerää Waltaria aktiivisesti, mutta teen silti mielelläni välillä Waltari-hankintoja. Vaarillani oli kaikki Mika Waltarin teokset ja leikittelen ajatuksella, että ehkä minullakin on jonakin päivänä…

P1018251.JPG

 Löytyikö tuttuja kirjoja? Entä mitä sinun hyllystäsi löytyy kotimaisen kaunokirjallisuuden kohdalta?

Kommentit (15)
  1. Ihania kirjoja, taas kerran, ja jotkut tuttujakin, kuten ikisuosikkini Jotuni ja Helvi Hämäläinen. Ehkä tärkein oman kirjahyllyni suomalaisedustaja on kuitenkin Aino Kallas. Märta Tikkasta haluaisin kovasti lukea joskus.

    1. Minulla on hassu suhde Kallakseen: omistan vain pari kirjaa ja niistäkin olen lukenut selailua tarkemmin vain Sudenmorsiamen, sen sitten kyllä moneen kertaan. Kuitenkin olen lukenut esim. Kallas-tietokirjan ja pidän Kallasta kaikin tavoin tärkeänä kirjailijana itselleni, vaikken siis oikeastaan tunne hänen tuotantoaan. Olen kyllä aikeissa korjata tämänkin lukemisasian joskus…

      Lue ihmeessä Märta Tikkasta! Vanhemmat, hieman tajunnanvirtamaiset romaanit ovat paikoin hyvinkin erilaisia kuin Tikkasen uudempi, selkeäsanaisempi ja dokumenttimaisempi tuotanto, mutta molemmat ovat hyvin taidokkaita ja tehokkaita. Blogistani löytyy mm. Märta Tikkas -teemaviikonloppupostaus sekä fanituslista, miksi Tikkasen Kaksi on niin hyvä, että voisin melkeinpä lukea vain sitä. Ylipäätään voisin viettää aika pitkään niin, että lukisin vain Tikkasta tai ainakin Tikkasia, luulen.

      1. Täytyypä tunnustaa, että minullakin on muuten aika erikoinen suhde Kallakseen. Sudenmorsian ja Barbara von Tisenhusen on tietysti luettu, mutta Kallaksen päiväkirjat ovat oman fanitukseni avainasemassa. Lueskelen Kallaksen päiväkirjoja säännöllisesti epämääräisessä, ei-kronologisessa järjestyksessä, ihan miten sattuu, ja ihmettelen ja ihailen Kallaksen persoonaa vuodesta toiseen. Jos totta puhutaan, Kallaksen kirjalliset ansiot välillä hämärtyvät, koska hänestä on tullut… ”ystäväni”. Upea nainen, upea persoona, ja hitsi vie, millainen elämä! Fanitan siis täysillä persoona-Kallasta, enkä läheskään tarpeeksi kirjailija-Kallasta. Mulla on vähän sama juttu Anais Ninin kanssa: Ninin päiväkirjat ovat hurjan mielenkiintoista luettavaa, mutta kirjailija-Nin on jokseenkin ihan hämärän peitossa. 

        1. Ymmärrän hyvin! Minulla on juuri tuollainen ystäväfiilis mm. Märta Tikkasen ja Tove Janssonin suhteen. Tikkaselta sentään olen lukenut kaiken, mutta Janssonilta en, ja joskus häntä lukiessani tuntuu, etten edes keskity kunnolla tekstiin, kunhan vain fiilistelen, kun Tove on minusta niin ihana, nerokas ja vaikka mitä. 🙂

  2. Oi! Tekisipä mieli tulla nappaamaan pari kiinnostavaa teosta lainaan! Itsellä on myös loputon oman kirjahyllyn kahlaaminen meneillään, tulee osteltua uusia nopeammin kuin ehtii vanhoja lukea. Nyt meneillään Gillian Flynnin Kiltti tyttö, mutta seuraavaksi tartun Katja Ketun Kätilöön, mielenkiinnolla odotan. Isäni kirjahyllystä siirtyi omaani viimeksi Raisa Lardotin Taivas on kiinni tänään. Se oli kaikessa kummallisuudessaan melko mieleenpainuva. Juha Hurmeen Hullun luin myös vähän aika sitten. Veijo Meren Peiliin piirretty nainen on ihana ihana! Aila Meriluodon Peter Peterin haluaisin myös lukea.

    1. Salma, kiitos kommentista! Noita kaikkia kirjoja saanee lainaan ainakin kirjastosta. 🙂

      Kiitoa Lardot-vinkistä, kuulostaa kiinnosyavalta. Myös Hullu kiinnostaisi ja Veijo Meren Peiliin piirretty nainen on ollut lukusuunnitelmissa ikuisuuden. Ehkä se nyt hypähtää lukujonossa eteenpäin, kun sai näin painokkaan suosituksen. Meriluoto kuuluu kirjailijoihin, joita minun on ”pakko” lukea aika ajoin.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *