Tag: kirja-arviot

Joistakin kirjoista tietää pitävänsä heti. Joskus harvoin kirjaan aivan rakastuu ensi sivulta. Minulle kävi niin Ingmar Bergmanin Fannyn ja Alexanderin kanssa. Aloitin sen junaa odotellessani, ja jo pari sivun jälkeen teki mieli hihkua muille odottelijoille, kuinka ihastuttava kirja on. Olin hiljaa ja tyydyin hymyilemään onnellisena: löysinpä näin mieluista luettavaa. Kirja säilyi mieluisana koko tarinan ajan. […]

Suhteeni Juha Itkoseen on hieman kompleksinen. Itkosen esikoisromaani Myöhempien aikojen pyhiä teki suuren vaikutuksen ja tyrkytin sitä muillekin luettavaksi. Sen jälkeen olen ollut teos teokselta vähemmän vaikuttuneempi, teosta Seitsemäntoista en ole edes lukenut. Kuitenkin olen lukenut kaikki näkemäni Itkosen haastattelut, seurannut kirjailijaa ja toivonut, että pääsisin takaisin niiden joukkoon, joille Itkosen uusi teos on syksyn […]

Käsi pystyyn, jos et ole koskaan haaveillut omasta kirjakauppa-kahvilasta! Sitä minäkin. Kaikki innokkaat lukijat ovat haaveilleet vähintäänkin olevansa tuollaisen kaupan kanta-asiakkaita, mutta useimmat myös omistajia. Jane Greenin nimi nousee usein esiin, kun aprikoidaan, kuka on kirjoittanut hyvää tai edes tutustumisen arvoista chick litiä. Olin aikonut tutustua Greeniin aiemminkin, mutta varsinaisen sysäyksen antoi tämä teos kirjakauppateemallaan. […]

Myönnän heti moukkamaisuuteni: en tiennyt, että Truman Capoten klassikkokirja Aamiainen Tiffanylla onkin novellikokoelma, olkoonkin, että nimikkonovelli on kirjan ensimmäinen ja pisin novelli ja muita novelleja on vain kolme. En ole myöskään nähnyt Aamiainen Tiffanylla -elokuvaa. Oletin, että kirja olisi romanttinen, kepeä, Capoten amerikkalaisuudesta huolimatta hieman ranskalaistyyliin hienostunut ja vinksahtanut. Hyvin sopiva kesäkirja siis. Se olikin, […]

Postilaatikosta löytyi Helena Sinervon Prinssi Ahava, uusi satufantasiateos (Wsoy, 2012). En yleensä lue tämän genren kirjoja enkä muutenkaan seuraa erityisemmin lasten tai nuorten kirjallisuutta, vaikka toki lasten ja nuorten lukeminen on minusta tärkeä ja kiinnostava aihe. En vain tunne juurikaan kouluikäisiä lukijoita ja koska en itse aikoinani harrastanut melkein ollenkaan nuortenkirjallisuutta, en ole etsiytynyt ”alle […]

  Jokaisessa ihmisessä kalatehtaan duunarista kirjailijaan ja vanhustenhoitajaan on jotain ikiaikaista, jo Kalevalan tarujen aikaan ollutta. Ja jo Kalevalan hahmoissa oli jotain meistä, tämän päivän ihmisistä. Onneksi on kirjailijoita, jotka osaavat punoa yhteen menneen ja nykyisen, tarinat ja todellisuuden.   Seija Vilénin Pohjan akka on siitä erikoinen kirja, että sen suljettuani minä, yleensä niin huoleton […]

Tiedättehän sen oudon tunteen, kun muut lukijat rakastavat jotain teosta tai tarinaa – ja itse ei edes pidä? Minä en saanut luettua takakannen mukaan yhtä maailman rakastetuimmista satukirjoista lapsena, enkä nyt aikuisenakaan ihastunut Lewis Carrolin Liisan seikkailut ihmemaassa -tarinaan, vaikka luin siitä peräti kaksi versiota. Ensimmäisessä on Carrolin oma teksti Anni Swannin suomentamana ja Tove Janssonin […]

    Kahdesta saman katon alla kirjoittavasta on sanottavaa suunnattoman paljon. Se vain ei ole erityisen hauskaa.   Kirja on hieno, hyvä ja tärkeä, yksi rakkaimmista ja pohdituttavimmista. Olen lukenut sen nyt kahdesti, mutten ole kirjoittanut sitä kertaakaan. En osaa, lukukokemus on liian suuri. Kuitenkin juuri sellaisista lukukokemuksista pitää kirjoittaa. Siksi päätin listata, miksi kaikkien […]

  Saamelaisjuurien etsimisestä kertova esikoisromaani, Annica Wennströmin Lapinkylä, päätyi siis matkakirjakseni Lappiin. Aloin haaveilla Lapin-matkasta jo alkuvuodesta, jolloin intoilin myös mm. Magne Hovdenin Saamelandiasta (joka ei lopulta osoittautunut intoilun arvoiseksi) sekä ylipäätään pohjoiseen sijoittuvasta ja saamelaisesta kirjallisuudesta; katso kirjavinkkejä esim. täältä. Saamelaiskirjavinkeissä oli monia erinomaisia vaihtoehtoja, mutta Lapinkylässä oli se hyvä puoli, että se oli […]

  Emmi Itäranta voitti käsikirjoituksellaan Teemestarin kirja Teoksen scifi- ja fantasiakirjoituskilpailun, ja hallittu, hieno esikoisromaani ilmestyi alkuvuodesta. Dystopia maailmasta, jossa vesi on lähes loppunut ja maantiedekin mennyt uusiksi, on viisas ja mieltä kutkuttava sekoitus ikiaikaista mystiikkaa ja perinteitä  sekä hurjia tulevaisuudennäkymiä.  Ikiaikaisuus syntyy osin jo teoksen nimestä ja keskeisistä aiheista, teestä ja vedestä. Kirjan päähenkilö […]