Perjantaipullo: Muga Reserva 2015

Perjantaipullo tällä viikolla tulee perinteikkäältä Riojan alueelta pohjois-Espanjasta. Muga Reserva 2015 on täyteläinen ja jo kehittynyt punaviini, johon on käytetty alueelle tyypillisiä rypäleitä tempranilloa, garnachaa, gracianoa ja mazueloa. Espanjan lainsäädännön mukaan reserva-viinejä kypsytetään ennen myyntiin laskemista vähintään kolme vuotta, josta vuosi tammitynnyreissä. Riojassa käytetään 225 litran barrique -tynnyrikokoa, josta pienehkönä lähtee melko intensiivinen tammisuus viineihin.

Tuttuun tapaan videoarvio tästä viinistä löytyy Instagramista niin IGTV:stä kuin Storeista. Tällä kertaa IGTV-video on normaalia huonolaatuisempi, koska en saanut uudella kameralla päivänvalossa kuvattua versiota editoitua, ja kuvasin uuden videon illalla – harjoitukset jatkuvat sen suhteen!

Viini on väriltään intensiivisen rubiininpunainen, ihan aavistus siinä on vielä viileää sävyä. Tuoksua dominoi tumma maanläheisyys: tempranillolle tyypillinen nahka, jota mielestäni usein kehittyy muihinkin espanjalaisiin viineihin, sekä tammikypsytyksen tuoma mausteisuus. Tuoksusta löytyy ainakin vaniljaa, maustepippuria ja seetripuuta, sekä mukavan pehmeä savuisuus. Siinä on myös jotain hyvin tummaan suklaaseen tai tummapaahtoiseen kahviin vivahtavaa pohjalla. Syvää tuoksua raikastaa hapankirsikka, mutta tuoksu ei ole mitenkään marjavetoinen.

Suutuntumaltaan viini on täyteläinen ja voimakkaan tanniininen, myös alkoholi tuntuu lämpönä suun takaosassa. Tuhtia rakennetta keventää pieni hapokkuus, mutta yleisfiilis on silti roteva. Myös maku on enemmän maanläheinen ja kehittynyt kuin hedelmäinen, siinä toistuvat tuoksun aromit ja lisäksi jotain kuivattuihin karpaloihin tai viikunoihin vivahtavaa hedelmäisyyttä. Jälkimaku on pitkä.

Hyvä viini kehittyneemmän tyylin ystäville, tämä on aika tyypillinen riojalainen reserva. Heti avatessa viini tuntui todella kireältä ja sulkeutuneelta, puolisen tuntia lasissa oltuaan se oli avautunut selvästi ja aromit tulivat paremmin esille. Suosittelen dekantoimaan ajoissa!

Muga Reserva 2015 on Alkon vakiovalikoimassa, ja sillä on hintaa 20,52€

Kulttuuri Ruoka ja juoma

Rypäleet aasta ööhön: Chardonnay

Oletko joskus kuullut viinimailman lyhennettä ABC? Lyhenne tulee sanoista Anything But Chardonnay, eli mitä tahansa paitsi chardonnayta. Chardonnay on ollut pitkään poissa muodista, lähinnä siksi että 2000-luvulla on suosittu kevyitä, aromaattisia viinejä, kun taas chardonnay on kantanut raskaan, överisti tammitetun viinin leimaa. Minullakin oli pitkään sellainen mielikuva, että en chardonnaysta oikein välitä, mutta viime vuonna pääsin maistamaan useampaa tosi onnistuneesti tehtyä ja tyylikästä chardonnayta.

Château Fuissèn upea Tête de Cru -chardonnay Mâconin alueelta Bourgognesta

Chardonnay on yksi Pohjois-Ranskan omista valkoviinirypäleistä, sitä viljellään sekä Champagnessa että Bourgognessa, jossa tunnetuimmat alueet ovat Chablis, Côte d’Or ja Mâconnais. Se lienee viljellyin valkoviinirypäle koko maailmassa – lähinnä siksi, että se menestyy lähes ilmastossa kuin ilmastossa. Tyylikkäimmät chardonnayt kuitenkin tulevat viileämmiltä ja keskilämpimiltä alueilta. Kaliforniassa laatu-chardonnayta tuotetaan mm. Carnerosissa, Russian River Valleyssa, Montereyssa ja Santa Barbarassa. Yhden hyvän kalifornialaisen olen esitellyt täällä blogissakin.

Rypäle on itsessään melko neutraalin makuinen, ja sen takia se ilmentää hyvin terroiria ja viinin valmistusmenetelmää. Kävin eilen Tampereen Viinitukun järjestämällä viinintekijäillallisella, ja pöydässämme istui Château Fuissèn edustaja Philip Tuinder. Hän kertoi hyvin innostuneesti siitä, miten erilaiset maaperän koostumukset vaikuttavat chardonnayn makuun. Maistamaamme Tête de Cru -viiniin oli käytetty rypäleitä yli 40 palstalta, ja erilaiset maaperät kalkkikivestä savimaahan toivat kaikki siihen oman vivahteensa. Tässäpä yksi viinitärppi jota kannattaa etsiä ravintolassa viinilistalta, tuote nimittäin ei ole Alkon valikoimassa!

Chablis on aina valmistettu chardonnay-rypäleestä

Chardonnay kestää myös hyvin hiivasakkojen päällä kypsytystä ja tammikypsytystä. Bourgognessa (Chablista lukuunottamatta) tammea käytetään tyylikkäästi. Jenkkichardonnaylla on edelleen maine vaniljaisena ja vahvasti tammitettuna, mutta sielläkin tyyli on muuttumassa kevyemmäksi. Viileän ilmaston chardonnayt ovat usein kevyitä, omenaisia ja hyvin mineraalisia, kypsänä makumaailma saa päärynän, sitrushedelmien, hunajan ja voin piirteitä. Lämpimässä ilmastossa puolestaan aromimaailma on trooppisen hedelmäinen, kermainen ja jopa toffeemainen.

Champagnessa chardonnay on yksi kolmesta päärypäleestä. Blanc de blancs on pelkistä valkoisista rypäleistä valmistettua shamppanjaa, käytännössä se on useimmiten 100% chardonnay. Champagnen alueella myös pinot gris, pinot blanc, arbane ja petit meslier ovat sallittuja rypäleitä, mutta niitä viljellään hyvin marginaalisesti. Blanc de blancsit ovat hyvin hapokkaita ja mineraalisia, aromimaailmassa on usein sitruunankuorta ja kukkaisuutta. Ne kestävät hyvin pullokypsytystä.

Kulttuuri Ruoka ja juoma