Roseekesä 2020 alkaa!

Tällä viikolla julistan virallisesti roseekesän alkavaksi! Rosee on ehdottomasti kesäviinien ykkönen, joka omasta mielestäni haastaa jopa shamppanjan monipuolisimpana ruokaviininä. Useinhan sanotaan, että shamppanja sopii yhteen ruoan kuin ruoan kanssa. Ainakin kesäaikana yhdistän itse roseeviinejä kaiken paitsi tuhdimpien pihvien kanssa. Ja tyylejähän löytyy aina Etelä-Ranskan hädin tuskin huomattavasti vaaleanpunaiseen vivahtavista, hienostuneen mineraalisista ja rutikuivista viineistä pirteän kirkkaisiin pinkkeihin viineihin, joissa pidemmän kuorikontaktin ansiosta on jo häivähdys tanniineja, sekä kosiskelevan makeisiin viineihin. Hintaluokaltaan roseet painottuvat edullisempaan päähän, yli kahtakymppiä pullosta joutuu harvemmin Suomessakaan maksamaan.

Itse olen suuri provencelaisen roseen ystävä, mutta Korkin päällä -roseekesään mahtuu viinintuottajia ihan joka puolelta maailmaa. Ennen kuin ensimmäisen Perjantaipullon korkki rasahtaa auki, käydään kuitenkin läpi roseeviinin valmistusta ja tyylejä. Ja tällä viikolla perjantaina 8.5.2020 klo 18 kannattaa suunnata Instagramiin lasi kourassa, nimittäin minun kanssani roseeaiheiselle #livelasilliselle liittyy Wineandbeyond.fi -yrittäjä, sommelier Anniina Schreiner!

kuva: Kevin Kelly / Unsplash

Usein hoettu klisee on, että roseeviini syntyy sekoittamalla punaviiniä ja valkoviiniä keskenään. No, tämä on ihan oikeastikin yksi tapa tehdä roseeta, mutta se on yleinen lähinnä Champagnen alueella Ranskassa. Shamppanjan valmistuksessa on yleensäkin tapana tehdä blendejä kymmenistä tai jopa sadoista eri tavoin valmistetuista viinipohjista, ja kun tuotetaan roseeshamppanjaa, niin pieni osuus blendistä on sitten punaviiniä. Punkun osuus vaihtelee tuottajan tyylin mukaan, ollen usein vain muutamia prosentteja.

Champagnea lukuunottamatta muut Euroopan apellaatiot eivät salli punaviinin ja valkoviinin sekoittamista roseeksi. Tämän kevään saksalainen uutuus, That’s Neiss Pink Riesling on kuitenkin valmistettu sekoittamalla valkoiseen riesling-viiniin punaista pinot noiria. Maahantuoja Winestaten toimitusjohtaja Tuomas Meriluoto MW kertoo MTV uutisten Makuja-artikkelissa (30.4.2020), että idea viiniin syntyi, kun hänen lasinsa pohjalle oli jäänyt tilkka punaviiniä, jonka sekaan vahingossa kaadettiin valkoviiniä. Yhdistelmä osoittautui toimivaksi, ja siitä lähdettiin luomaan uutta tuotetta.

Tämä viini tulee näkymään somesisällöissä myöhemmin! (kuva: Heather Ford / Unsplash)

Perinteisempi ja yleisin tapa tuottaa roseeviiniä on aloittaa valmistus punaviinin tavoin, mutta suodattaa kuoret ja muut sattumat pois lyhyen maseraation jälkeen. Kun punaviinin valmistuksessa maseraatio – jonka tarkoituksena on siis irrottaa rypäleiden kuorista väriä, aromeita ja tanniineja – kestää viikkoja, roseeviiniä maseroidaan parista tunnista lähes vuorokauteen. Aika riippuu toivotusta värin intensiteetistä.

Suurin osa maailman roseesta valmistetaan lyhyellä maseraatiolla, erityisen tunnettuja ovat Etelä-Ranskan roseet Provencen ja Languedocin alueelta. Ihan vaaleimmissa roseeviineissä ei välttämättä edes anneta murskattujen rypäleiden maseroitua, vaan ne valmistetaan valkoviinin tavoin suoraan puristamalla. Rypäleiden murskaamisen ja puristamisen yhteydessä rypälemehu saa aavistuksenomaisen punertavan häivähdyksen. Rypäleet poimitaan usein hieman aikaisemmin kuin punaviiniin käytettävät rypäleet. Näin viineissä saadaan säilytettyä alueelle tyypillinen voimakas hapokkuus ja mineraalisuus, aroimeissa korostuvat kukat ja sitrushedelmät.

kuva: Richard Loader / Unsplash

Kolmas tapa valmistaa roseeta on vähän maseraatiomenetelmää harvinaisempi, mutta varsinkin Espanjassa tietyillä alueilla yleinen saignée eli ”verestäminen”. Saignée syntyy punaviinin valmistuksen sivutuotteena, kun halutaan valmistaa intensiivistä ja tiivistä punaviiniä. Maseroituvasta punaviinistä lasketaan pois osa nesteestä, siis ikään kuin verestetään, ja jäljelle jäävä viini jatkaa matkaansa punaviiniksi. Pois lasketusta osasta tehdään roseeta. Saignée on tyypillisesti väriltään intensiivisen pinkkiä, ja myös makupaletti on runsaampi ja hedelmäisempi.

Loppukevään ja kesän aikana sekä Perjantaipullossa että muuten blogin ja Instagramin sisällöissä nähdään eri tyylisiä roseeviinejä ympäri maailman. Tervetuloa mukaan!

kulttuuri ruoka-ja-juoma ajattelin-tanaan
Kommentit (1)
  1. Perjantaipullo: That’s Neiss Pink Riesling – Korkin päällä | Lily
    22.5.2020, 09:00

    […] Kyseessä on siis roseeviiniä muistuttava viinijuoma, johon on käytetty pohjana saksalaista riesling-valkoviiniä. Sekaan on lisätty vajaat 3% pinot noir -punaviiniä ja hieman vettä. Saksan viinilainsäädäntö ei tunnista valko- ja punaviinin sekoitusta viiniksi, ja sen vuoksi juomaan on pitänyt lisätä tuo vesitilkka ja nimetä se viinijuomaksi. Itse asiassa Euroopan alueella Champagne on ainoa apellaatio, jossa valkkarin ja punaviinin sekoittaminen on sallittua. Roseeviinien valmistuksesta voit lukea lisää tästä vanhemmasta postauksestani. […]

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *