20 asiaa minusta

1. Olen syntynyt vuonna -85. Olen lokakuun tyttöjä.
2. Olen syntynyt, kasvanut ja opiskellut Jyväskylässä, joka on edelleen Suomen kaunein ja rakkain kaupunki.
3. Nykyisin asun Kouvolassa. Yritän olla sanomatta jyväskyläläisittäin mää, linkki ja eput ja toput. Ihmettelen, miksi porukka sanoo täällä lähtä (= lähteä). Kammotus! Jyväskylän versio on lähtee.
4. Olen suomi toisena kielenä -opettaja. Olen pätevä opettamaan myös äidinkieltä, mutta viihdyn parhaiten s2-ryhmissä.
5. Pienenä kaavailin kuvittajan ja kirjailijan uraa, mutta myöhemmin totesin, etten ole mikään oikea taiteilija. Olen halunnut olla myös psykiatri, koska olen ajatellut osaavani kuunnella ihmisiä.
6. Olen introvertti, joten opettajan työhön olen joutunut totuttelemaan.
7. Olen aikapessimisti ja siksi myöhästyn hyvin harvoin. Tuttuihin paikkoihin tulen noin vartin etuajassa, vieraisiin paikkoihin löytämiseen varaan helposti puolesta tunnista tuntiin eksymis- ja ongelmavaraa. Vain opekokouksiin voin saapua minuutilleen alkamisaikaan.
8. Irtokarkkikaupasta ostan aina mustia litteitä pehmokarkkeja, cola-peacelätkiä, pinkkejä ja sinisiä nonparellinamuja, Bubs-mustekaloja ja -vadelmalakupääkalloja sekä Ahaa crispejä.
9. Rakastan myös Lindtin suklaata.
10. Vaikka nautin sokeria monenmoisissa muodoissa, limsaa en juo. Siitä saadut kalorit tuntuisivat turhilta.
11. En ole ikinä juonut kahvia maistamista enempää, mutta teetä kulutan monta litraa päivässä. Pidän erityisesti vihreästä teestä.
12. Lempielokuviini kuuluvat Unelmien sielunmessu, Julmia aikeita ja Kill Bill.
13. Olen ehkä vähän foodie ja tarkka laadusta. Käännyn kannoillani, jos kahvilassa on tarjolla Menun teepusseja ja pakastemunkkeja, enkä palaa ravintolaan, jonka ruoasta en saa vau-elämystä.
14. Siksi Kouvolassa on joskus hieman masentavaa asua. Hyviä ravintolavaihtoehtoja on vain muutama.
15. Tilaan Kotipizzasta lähes aina saman pitsan: Margheritan, jossa on lisänä aurajuustoa. Minkäs teet, se on paras.
16. Rakastan New Yorkia.
17. Minulla on joitakin irrationaalisia pelkoja, kuten sarjamurhaajapelko. Tulkitsen myös kaikki kehon vähäisimmätkin oireet syöväksi (koska Google), mutta nyt kun tämä ominaisuus on tullut tutuksi, en enää ensimmäisenä säikähdä hakutuloksia.
18. Muuten olen täysi optimisti, joka ajattelee aina, että kaikki järjestyy.
19. Huonoihin puoliini kuuluu saamattomuus: jos jonkin (tylsän) asian hoitamista voi lykätä, minähän lykkään.
20. En saa otettua kunnon selfieitä. Miten toiset ihmiset oikein onnistuvat niissä? En ymmärrä. Siksi kierrätän profiileissani samoja noin viittä valokuvaa vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen, ja myös blogissa näkyy lähinnä kirjakuvia.

Ideasta kiitos Tähän on tultu -blogille!