Suositus: Jennifer Ackermanin Lintujen ihmeellinen elämä -tietokirja
Kekokana on lintu, joka nimensä mukaisesti rakentaa kekoja. Koiras ja naaras parittelevat, naaras munii kekoon munan eikä sen jälkeen näe parittelukumppaniaan tai poikastaan enää koskaan. Koiras jää täyttelemään kekoaan, johon se kasaa materiaalia sen verran, että muna jää pohjalle. Kun poikanen lopulta kuoriutuu, sen on nähtävä vaivaa päästäkseen ulkoilmaan: sen täytyy raivata keon maa-ainesta päältään niin urakalla, että ulospääsy voi kestää jopa 2,5 vuorokautta!
Koska keko on hoitanut hautomisen, koiraskanalla ei ole mitään käsitystä siitä, että sillä on jälkikasvua. Kun lapsukainen on vihdoin raivannut tiensä keosta ulos, koiras kummastelee uppo-outoa tyyppiä alueellaan ja potkaisee linnunpojan pusikkoon. Poikanen ei tästä yleensä vahingoitu, mutta koska sillä ei ole vanhempia opettamassa selviytymistaitoja, se joutuu useimmiten koiran, kissan tai muun pedon saaliiksi. Vain noin kolme prosenttia vastakuoriutuneista tipuista elää aikuisuuteen.
Lintujen elo on eittämättä kummallista, sen osoittaa tämä Jennifer Ackermanin teoksesta Lintujen ihmeellinen elämä — miten linnut viestivät, pesivät, leikkivät ja ajattelevat löytyvä esimerkki. Kekokanakoiraan elämäntehtävä on siis vain rakentaa kekoa, ja kuten kirjassa kerrotaan, myös säännöllisesti mitata sen lämpötilaa. Naaraista ja poikasista viis!
Ackermanin lintukirja on ehdottomasti yksi viime aikojen kiintoisimmista tietokirjoista. Se on täynnä hauskoja, outoja ja mielenkiintoisia tapauksia lintujen maailmasta — eikä pelkästään niitä. Teoksessa viitataan myös tutkimuksiin, jotka selvästi osoittavat eri lintulajien pystyvän monimutkaisiin kognitiivisiin prosesseihin: suunnitteluun, hämäämiseen, muistamiseen, toisen näkökulman ottamiseen… Toki jokaiselle eläinten kanssa aikaa viettäneelle on selvää, että eläimillä on tunteet, äly ja persoona, mutta luontokappaleiden on silti usein ajateltu vain elävän hetkessä. Ackermanin teos kyseenalaistaa tätä väitettä uskottavasti — lue vaikka itse!
Lintujen ihmeellinen elämä kertoo kekokanojen pesinnän lisäksi muistakin siivekkäiden erikoisista tavoista: esimerkiksi australialainen haarahaukka sytyttää tahallaan metsäpaloja ajaakseen saaliin esiin. Monen lintulajin nimen ehdin jo unohtaa (äänikirjoissa on se huono puoli, että sopiviin kohtiin on hankala palata takaisin), mutta hassuja tapoja en: eräskin lintukoiras stalkkaa muita koiraita ja valkkaa parhaan, minkä jälkeen se poistuu metsän uumeniin harjoittelemaan koiraan laulua ja käytöstä. Kun matkiminen sujuu tarpeeksi hyvin, se häätää toisen koiraan pois, heläyttää kopioidun aarian ilmoille ja jää odottelemaan morsiota.
Kaikenlaista ihmeellistä on luonnossa, ja jos mainitut esimerkit lintumaailman älyköistä ja höppänistä herättivät kiinnostuksesi, suosittelen Ackermanin kirjaa. Ainut korvaan särähtävä seikka on lintujen inhimillistäminen. Vaikka linnut ajattelevat, tuntevat ja pystyvät erikoisiin tempauksiin, on kuitenkin hassua ja epätieteellistäkin, että Ackerman kuvailee monia lajeja ja yksilöitä muun muassa brutaaleiksi, kylmäverisiksi ja raakalaismaisiksi.