Christina Lauren: The Unhoneymooners — plussat ja miinukset
Oliven siskon häät päättyvät katastrofaalisesti: morsiuspari ja lähes jokainen kutsuvieras saa ruokamyrkytyksen. Olive välttyy sairastumiselta, ja koska hän on Ami-siskonsa identtinen kaksonen, hän lähtee tämän puolesta häämatkalle. Sulhasen paikan ottaa tämän veli Ethan, jonka kanssa Olivella on ollut nokkapokkaa alusta asti. Nyt heidän pitäisi matkustaa Havaijille ja jakaa siellä romanttinen sviitti.
Christina Laurenin The Unhoneymooners kertoo siis perinteisen vihollisista rakastavaisiksi -kuvion. Teos on kaikkiaan hyvä kokemus, mutta siinä on myös joitakin häiritseviä kohtia. Kokosin alle kirjan plussat ja miinukset.
+ Lähtökohta on herkullinen.
+ Ethan ei ole mikään täysi kusipää, ja näin vältytään oudolta, epäuskottavalta tilanteelta, joka monessa enemies to lovers -troopissa toistuu: itsekäs idiootti muuttuukin yhtäkkiä ihanaksi.
— Uskottavaa ei kuitenkaan ole se, miten Olivesta ja Ethanista alun perin tuli vihollisia. Ethan muka katsoi Oliven juustonaksuja inhoten, ja Olive loukkaantui siitä. Melkoisen mitätön aihe, melkoinen väärintulkinta. Heppoinen alku vihollisuudelle.
— Teoksessa on muitakin kohtauksia, joissa Ethan käyttäytyy lukijankin silmiin oudosti, ja sitten käytös selitetään Oliven väärintulkinnalla.
+ Ethan ja Olive eivät piikittele toisiaan kovin ilkeästi. He tuntuvat nauttivan sanailusta sen sijaan, että syytäisivät toisilleen karmeita loukkauksia. Oikeastaan he eivät siis ole vihamiehiä!
+ Pari myöntää romanttiset tunteensa tarpeeksi pian, eikä lukijan tarvitse seurata hölmöä soutamista ja huopaamista. Romantiikkaa on siis muuallakin kuin lopussa!
+ Feikkihäämatkalla lukijakin pääsee lomatunnelmaan, johon kuuluu auringonnousuja, turistibusseja, sukellusta ja kuumaa rantahiekkaa.
— On aikamoinen sattuma, että hotellissa sattuvat majoittumaan samaan aikaan sekä Oliven uusi pomo että Ethanin entinen tyttöystävä. Toisaalta tietty epäuskottavuus kuuluu genreen.
— Huomio on koko ajan Oliven boobseissa tai Ethanin abseissa.
+ Lajityypin juonikaareen kuuluva pakollinen ero ei ole hölmöimmästä päästä.
+ Teos on sujuva kokonaisuus.