Äänikirjat lokakuussa

Suomalainen ulina

Katja Keisalan romaanissa Kuubalainen serenadi unelmoiville naisille kertoja ei oikein tykkää ympärillään olevista ihmisistä. Toiset ulisevat, itkevät ja vinkuvat niin paljon, että päähenkilö itse alkaa vaikuttaa aika tympeältä tyypiltä. Kuubalaisen miehen ja suvun toimia on kylläkin kuvailtu niin, etten toisaalta ihmettele ajoittaista hermojen menetystä.

Perusteos feminismistä

Entisen Lily-bloggaajan Minja Koskelan Ennen kaikkea feministi on kirja sille, jolle feminismi ei ole vielä kovin tuttua. En voi itseänikään sanoa alan ekspertiksi, mutta monet jutut olin lukenut jo aikaisemmin, jopa useaan kertaan. Se ei vähennä teoksen arvoa, ja Koskela on sujuvasanainen, vetävä kirjoittaja.

Tarinoita väkivallasta

Voihan Jo Nesbo, milloin kirjoitat taas kokonaisen dekkarin? Siinä olet parhaimmillasi, vaikka hallitset toki väkivaltaiset tulevaisuudenkuvat ja lyhyetkin juonenkaaret.

Rottien saari tarjoaa viisi kuolemantäyteistä kertomusta.

Myrkyllinen lukupiiri

Teini-ikäisten kirjakerholaisten suhteet toisiinsa ovat niin toksiset, että ihmetyttää, miten lukupiiri edes pysyy pystyssä. Yksi osallistuja katoaa ja löytyy 40 vuotta myöhemmin tapettuna. Tapahtumia kuvataan jokaisen tytön näkökulmasta. Liza Marklundin Napapiiri on laadukasta jännitystä.

Mitä tapahtuikaan viime kirjassa?

Edellinen Sofie Sarenbrandtin teos päättyi aikamoiseen cliffhangeriin, joten oli outoa, kun uutuus, Valheenpunoja, tuntui sivuuttavan sen aluksi kokonaan. Sittemmin pitkin kirjaa ripotellaan lyhyitä terapiaistuntoja, joissa illan tapahtumia käydään läpi. Ratkaisu pudottaa roikkumaan jääneen jännityksen alas ja rikkoo myös pääjuonen rakennetta.

Teoksessa tutkitaan nuorten väkivaltaisia kuolemia. Parempaakin tekstiä olen Sarenbrandtilta lukenut.

Siskon murhaajaa etsivä nainen

Anna Ekbergin Vaarallisesta naisesta kirjoitin aiemmin täällä. Ibenin sisaren uskotaan olevan kuollut, mutta poliisitutkinta ei etene. Iben alkaa selvittää katoamista itse.

Somekulissien takana

Päähenkilön elämä on sortumassa, mutta Instagramiin on saatava täydellisiä kuvia. Hanna-Riikka Kuisman Syyllinen kuvaa hyvin tarvetta kuulua johonkin, merkitä muille jotakin. Teos kerii auki jo alussa paljastuvaa henkirikosta, ja kirja sopii sille, joka tykkää bongailla kohtia, joissa lukijaa johdetaan (tai yritetään johtaa) harhaan.

kulttuuri kirjat
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *