Maaliskuun kuunnellut
Maaliskuun kuunnellut:
Lotta-Sofia Saahko: Koti kulttuurien välissä
Monikielisyys ja avara maailmankuva eivät aina ole pelkkiä voimavaroja. Lotta-Sofia Saahko kertoo omista kokemuksistaan matkalaukkulapsena ja siitä, mitä expat-vanhempien kannattaa ottaa huomioon. Kirjoitin teoksesta pidemmin täällä.
Karl Ove Knausgård: Aamutähti
Aamutähti oli kirjapiirin kuukauden kirja, eikä teos noussut oikein kenenkään suosikiksi. Kirjassa hämmästellään taivaalle noussutta aamutähteä ja eläinten outoa käytöstä.
Helsingin Sanomien kriitikko kuvaa Aamutähden jatko-osaa Ikuisuuden susia näin: ”Knausgårdin proosa luo pikemminkin massaa kuin merkityksiä. Ikuisuuden susien kahdeksaansataan sivuun mahtuu valtaisat määrät tyhjyyttään hölskyvää tekstiä.”
Täysin samanlainen olo minulle tuli Aamutähdestä: massaa ja puuroa,vaikka sivumääräkin jää 666:een. En jatka sarjan parissa.
Graeme Simsion: Vaimotesti
Sosiaalisesti kömpelö, autismin kirjolla oleva professori Don Tillman päättää etsiä vaimon tieteellisin menetelmin. Kevyt ja hauska kirja katsoo maailmaa päähenkilönsä näkövinkkelistä, minkä vuoksi monet sosiaaliset käyttäytymismallit ja ironia näyttäytyvät toisessa valossa.
Aino Frilander: Los Angeles -esseet
Haaveilen siitä, että pääsen joskus matkustamaan Los Angelesiin, ja siksi Frilanderin esseitä oli kiinnostavaa kuunnella. Teoksessa käydään toki läpi perinteiset jutut: jalkakäytävättömät kadut, mahdoton autoliikenne… mutta se ei haittaa. Niiden lisäksi lähdetään muun muassa road tripille aavikolle ja tanssitunnille.
Freida McFadden: Kotiapulainen
Millie saa kotiapulaisen paikan rikkaasta perheestä, mutta työ osoittautuu pian ahdistavaksi. Perheen äiti käyttäytyy vihamielisesti, talon ilmapiiri käy uhkaavaksi, ja aivan kuin naapuruston puutarhuri yrittäisi varoittaa Millietä jostakin. Perinteisen trillerin ainekset juonenkäänteineen.
Marja Vesala: Vuosi Toscanan kukkuloilla
Vaikka olisit lukenut toiselle puolelle maailmaa suuntautuvia elämänmuutostarinoita jo kylliksesi, lue ihmeessä vielä tämä! Kirja on elämys, joka kuvittaa Italian maisemat ja herkut elävästi mieleen.
Ihastuin erityisesti kohtaan, jossa Vesala kuvaa paikallisia auringonlaskuja. Vesalan italian opettajien mielestä on ”sulaa hulluutta jättää auringonlasku väliin, jos on niin onnekas, että sen katsomiseen tarjoutuu mahdollisuus”. Kirjailija toteaakin: ”En halua koskaan enää olla niin kiireinen, ettei auringonlaskuille jäisi aikaa.”
Kuin Pinterest-huoneentaulusta? Ehkä. Totta kuitenkin.
Yrsa Sigurðardóttir: Hiljaisuus
Kadonnut vauva, pikkulapsen ruumis, päätön nainen ja tuhkarokkoon kuolleen tytön isä, joka aikoo kostaa tartuttajalle. Näistä aineksista islantilaiskirjailija punoo vetävän rikosromaanin, joka tarjoaa harmaille aivosoluille haastetta. Sigurðardóttirin teokset ovat luottokirjoja, joissa on silloin tällöin epäloogisuuksia ja aukkoja mutta joita silti aina odotan.
Oletko kuunnellut tai lukenut samoja kirjoja? Mitä sinulla on juuri nyt kesken?
Kiitos tästä koonnista. Itselläni Kotiapulainen äänikirjahyllytettynä – jospa sen nappaisin seuraavaksi korvilleni!
Minna
Sen parissa viihtyy kyllä! Suurta taidetta ei kannata odottaa. 😊
Simsionin ”testit” olen lukenut kaikki ja tykkään hänen tyylistään.
Knausgårdia pitää vähän vielä makustella…
Sigurðardóttir on lukulistalla, mutta saa nähdä missä välissä pääsee silmien alle.
Kiinnostuin kyllä tämän perusteella Simsionista. Varmasti luen loputkin. 😊
Knausgårdissa oli paljon hyvää, mutta mulle kävi nyt näin, että se hyvyys hukkui sinne ”massaan”. Romaani olisi kaivannut tiivistämistä.
juurikin tuosta tiivistämisestä eilen mainitsin Villasukan-blogissa!