Nyt kyllästyttää: itseään toistavat sarjat

Mitä pidempään sarja jatkuu, sitä vaikeampaa sitä on pitää raikkaana. Käsikirjoittajien voi olla hankala keksiä juonenkäänteitä ilman, että puolet henkilöistä tapetaan tai kaikki henkilöhahmot ovat lopulta seurustelleet toistensa kanssa. Sarjoja pitkitetään monikautisiksi, vaikka idea olisi parhaimmillaan tiivistettynä dynaamiseksi minisarjaksi. Dynaamisuus häviää, jäädään tyhjäkäynnille, henkilöhahmot tekevät perustelemattomia, epäuskottavia valintoja.

Minun on vaikeaa jättää sarjaa kesken, vaikka sen taso romahtaisi huomattavasti. Kai haluan saada asian päätökseen enkä jättää sitä roikkumaan. Lopullisesti tarpeekseni olen saanut vain Kostosta, True Bloodista ja Greyn anatomiasta.

Tällä hetkellä toistosilmukassani on kaksi sarjaa: Good Girls ja Pukumiehet. Good Girls pyöritti samaa kuviota jo ensimmäisellä tuotantokaudellaan. Kolme perheenäitiä (Christina Hendricks, Retta ja Mae Whitman) päätyy ryöstämään ruokakaupan päästäkseen rahahuolistaan. Seuraavissa jaksoissa tulee ryöstöjä ryöstön perään, ja konsepti on aina sama: ryhmä luulee ensin onnistuvansa, mutta sitten tulee mutka matkaan. Onnistuminen, epäonnistuminen, onnistuminen -luuppi pyörii. Jossain seitsemännen jakson kohdalla olin jo vähällä luovuttaa, mutta sitten sarja sai hetkeksi uutta twistiä ja kaavaa hieman rikottiin.

Nyt neljännellä (ja onneksi viimeisellä) kaudella on taas tuskastuttavan selvää, miten sarjan käsikirjoitus toimii. Naisporukka kohtaa ongelman ja selvittää sen, kunnes käy ilmi, että a) hähää, asia ei selvinnytkään tai b) uusia ongelmia putkahtaa esiin. Ja SPOILERI SPOILERI SPOILERI: tarinan pääpahis päihitetään monta kertaa, mutta seuraavassa jaksossa se nousee taas kuin Feenix-lintu tuhkasta. Puhutaanko antikliimaksista?

Olen tykännyt sarjasta päähenkilöiden vuoksi. Hendricks ja Retta loistavat rooleissaan, ja mielenkiintoiseksi hahmoksi nousee myös porukan voimanaisen Bethin (Hendricks) mies Dean, jota esittää Matthew Lillard. Olen nähnyt hepun viimeksi varmaan Screamissa joskus vuonna 1996, ja Good Girlsissä hän onkin jo reippaasti keski-ikäistynyt. Lillardin hienovaraiset eleet ja ilmeet, jopa ryhti, kuvastavat ”Deansien” vähän ressukkaa, epätoivoista hahmoa, joka rakastaa vaimoaan enemmän kuin tämä häntä. Dean myös kasvaa ja kehittyy sarjan aikana.

Sarjan gangsteri on Rio (Manny Montana), joka pitää Bethiä ja muita naisia tiukassa otteessaan. Ilmeisesti Rio on monelle oikea seksisymboli, ja jos hänet näkee puoleensavetävänä pahiksena, tämän ja Bethin suhdekin on varmasti kiinnostavampi. Minusta Rio ei ole komea eikä myöskään uskottava rikollinen, joten tämän raukea cool guy -esitys on välillä suorastaan koominen. Minulla on vielä muutamia jaksoja 4. kautta jäljellä, joten saa nähdä, miten surkealle pikku jengipomolle käy.

Siinä missä Good Girlsissä on sentään kehittyviä hahmoja ja merkityksellistä dialogia, Pukumiehet on lässähtänyt täysin, ja pahinta on se, että minulla on jäljellä vielä paitsi kahdeksannen kauden jaksoja, myös kokonainen yhdeksäs kausi!

Sarjan imu, joka piti otteessaan ensimmäiset kaudet, on kadonnut kokonaan. Jonkin verran tehoa söi Miken ja Rachelin lähtö, mutta suurin ongelma on pinnallinen dialogi ja se, että henkilöhahmoista on tullut yksiulotteisia karikatyyreja. Haluatko pelata Suits-bingoa?

  • Donna antaa viisaita neuvoja.
  • Donna ratkaisee ongelman omalla erinomaisuudellaan.
  • Donna hymyilee vinosti.
  • Donnaa kuvataan takaapäin design-mekossa poistumassa paikalta.
  • Harvey menettää malttinsa.
  • Harvey kukkoilee polleana.
  • Harvey ja Litt riitelevät.
  • Harvey ja Litt sopivat.
  • Harvey kertoo asiakkaalle, miten erinomainen asianajaja on.
  • Litt kiukuttelee kuin pieni lapsi.
  • Litt menee näyttämään Harveylle, kuka käskee.
  • Litt tulkitsee jotain väärin ja toimii hätiköidysti.
  • Gretchen läksyttää Littiä.
  • Pöytälampun valaisemassa työhuoneessa juodaan viskiä.

Veikkaan, että saat bingon jo vartin aikana.

Ennalta-arvattavuuden lisäksi risoo huono dialogi, joka etenee epäuskottavan nopeasti. Kahdessa minuutissa on paljastettu vuosikymmenien takaiset salaisuudet ja selvitetty toisen motiivit. Keskustelussa hypätään hetkessä draamaan ja riitaan (voi luoja, se ainainen riitely), vuorosanat ovat yksioikoisia. Hitaammin etenevät juonikaaretkin ovat paksulla tussilla alleviivattuja (kuten Katrinan ja kollegan ihastuminen). Voi olla, että Pukumiehet on jätettävä roikkumaan, koska onhan tällaisen katsominen ajan tuhlausta.

Mikä sarja sinun mielestäsi on jatkunut liian pitkään?

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *