Tampere on aina hyvä idea

… varsinkin silloin, kun Ratinan stadionilla esiintyy Hassisen Kone.

Vuonna -85 syntyneenä minulla ei ole ikinä ollut mitään mahdollisuuksia nähdä yhtyettä livenä, mitä olen usein harmitellut. Suomirockin kulta-aika, ja minä en ole ollut vielä edes elossa!

Tilanne korjaantui 30.7., kun koronan takia jo kaksi kertaa siirtynyt keikka toteutui viimein. Ja konserttiin oli lähtenyt muutama muukin…

Helsingin Sanomien arvion mukaan koko keikka oli musiikillisesti täyttä timanttia, ja toimittajan kanssa on helppo olla samaa mieltä. Ilta alkoi upeasti, kun bändi saapui lavalle Harsoisen teräksen alkutahtien soidessa, ja hittikimaraa saatiin kuulla lähes kaksi ja puoli tuntia.

Minulle mieluisimmat biisit ovat Hassisen Koneen lyhyen uran myöhemmillä levyillä, mutta oli mielenkiintoista seurata, miten jo valmiiksi mukana yleisö ollut syttyi siinä vaiheessa, kun keikan loppupuolella päästiin Täältä tullaan Venäjä -levyn antiin. Itse kun olen aina suosiolla skipannut sellaiset kappaleet kuin Reippaina käymme rekkain alle ja Syöksylaskijoita kaikki tyynni…

Albumin nimikappalekin soitettiin, mikä sai lähellä olleen kanssakuuntelijan kilahtamaan kunnolla: nykyisessä sotatilanteessa kun Venäjää ei saisi mainita. Loppukeikan mies huutelikin solvauksia ja kirosanoja ja Venäjä-mielipiteitä, mutta onneksi siinä vaiheessa biisejä ei ollut enää monta jäljellä. (Luonnollisesti on oikein vastustaa Venäjän aloittamaa sotaa — siitä ei kenelläkään varmasti ole kahta sanaa.)

Muuten keikka oli yksi parhaista ikinä, ja illan kruunasi vielä stadionin punaisellaan värjännyt auringonlasku.

Keikan lisäksi oli viikonlopun verran aikaa viettää Tampereella, ja Tamperehan on tunnetusti mahtava ravintolakaupunki. Ennen keikkaa haimme ruoan huippuherkullista vegeruokaa valmistavasta Muusasta (on siellä lihansyöjillekin ruokaa), ja sunnuntaina puolestaan päädyimme klassikkoravintola Tampellaan (kuvassa). Alkuruoaksi porkkanaa, pääruoaksi halloumisalaattia ja jälkkäriksi vielä ihanan kardemummainen ja voinen köyhä ritari.

Myös Muumimuseoon ehdin katsomaan syystä kehutun näyttelyn, jossa oli esillä aikajärjestyksessä Tove Janssonin muumikirjoja, piirroksia, luonnoksia sekä kiinnostavana yksityiskohtana Janssonia innoittaneita teoksia tämän omasta kirjahyllystä. Myös Tuulikki Pietilän rakentamat muumikuvaelmat ovat näytillä. Lahjapuodista tarttui mukaan Muumipapan urotyöt -kirja.

Toisena tuliaisena kotiin matkasi vielä Tallipihan suklaapuodin hurmaavia konvehteja. Tampere, toivottavasti nähdään taas pian!