A niinkuin aamupala

Olen suunnitellut jo pitkään kirjoittavani aamupalasta ja sen syömisen tärkeydestä, mutta kummallinen pesänrakennusvietti on vienyt aikaani niin paljon, etten ole ehtinyt asettua tietokoneelle. Kuvasin jo aikaisemmin syksyllä muutamana aamuna aamupalani – kolme tyypillisintä aamuateriaani. Yhteen kuvaan mahtui myös ihanaa maalaismaisemaa, joka aukeaa keittiömme ikkunasta.

 

aamupalat top kolme

Yleensä keitän aamupalaksi kaura- tai neljänviljanpuuroa (ja kahvia!), jota höystän marjoilla, raejuustolla ja mehukeitolla. Mehukeiton olen viime aikoina keittänyt itse anopin tekemästä marjamehusta. Tiedänpähän tarkalleen mitä syön ja syötän lapselleni. Tietenkään silloin ei voi puhua sokerittomasta mehukeitosta, kuten monissa ruokavalio-ohjeissa suositellaan, koska itsetehtyihin mehuihin on yleensä lisätty sokeria, mutta anoppi laittaa sokeria melko vähän erityisesti niihin mehuihin, joita tuo meille. Ihanaa toisten ajattelemista! Moni ihmettelee tuota raejuustoa puurossa. Olen syönyt sitä puurossani niin pitkään, etten enää meinaa osata syödä ilman. Olen huomannut, että pelkkä puuro ja marjat ei pidä nälkää minulla, joten tarvitsen lisäksi proteiinia. Olen kokeillut tehdä puuron kaveriksi rahkasta, marjoista ja mehukeitosta smoothieta tai syönyt niitä muuten puuron rinnalla, mutta setti on niin iso, että erityisesti nyt raskausaikana olen saanut vain huonon olon aikaiseksi. 

Toisessa puurokuvassa on kauramannapuuroa tuoreiden puolukoiden ja mustikoiden kera, sekä lasi maitoa ja kupillinen karviaismarjoja. Kahvi on juotu jo puuroa keitellessä 🙂 Rakastan induktio-liettämme, jolla saa maitopuuronkin tehtyä nopsasti. Minulla on höyrykattilakin, jolla teen isot annokset esimerkiksi riisipuuroa, mutta minun ja esikoisen aamupuuron on oltava valmis vartissa, joten keitän maitopuuronkin tavallisessa paksupohjaisessa kattilassa poistumatta lieden ääreltä. Kauramannaryyneihin tutustuin sattumalta kaupan hyllyllä ja päätin kokeilla tutkittuani ravintosisältöä. Proteiinia 14,5 prosenttia ja ravintokuitua 8,8 prosenttia! Hiilareita tietysti myös reippaasti, 59,1 prosenttia. Kuiduissa ei pääse ihan kaura- tai neljänviljanhiutaleiden määriin mutta hyvä prosentti tuokin on herkkupuurolle  🙂 Käsittääkseni puuroksi keitettynä ravintoarvot hieman muuttuvat, mutta minulle riittää tällä erää tiedoksi raaka-aineiden sisällöt.  Maitoon keitettynä pitää nälän hyvin poissa pitkään ja minulle ainakin maistuu marjojen kanssa oikein hyvin. Toiset toki tykkäävät syödä hillolla tai sokerilla ja kanelilla, mutta ne ovat minulle oikein erikoiserikoisherkkuaamupalaan liittyviä juttuja, arkena herkkupuuroon kuuluvat marjat.

Toki syön aamuisin välillä myös leipää. Yleensä kyse on sellaisesta aamusta, jolloin herään paljon ennen esikoista enkä halua keittää puuroa kylmenemään suotta. Neiti ei ole kovin innokas leivän syöjä (kotona, mummoloissa kyllä syö), joten tarjoan hänelle aamuisin puuroa tai muroja. Isäänsä on tullut tässä asiassa, kummallekaan ei kovin iso aamiainen maistu ja monesti liian pian heräämisen jälkeen ei maistu ollenkaan. Mutta leipään palatakseni, pyrin päällystämään leipäni juuston ja leikkeleen lisäksi tuoreilla kasviksilla – yleensä kurkulla, tomaatilla ja salaatilla. Koska tämäkään setti  ei pidä nälkää kunnolla (vaikka tällä hetkellä jo yksi leipäviipale saa kahvin kanssa aikaan ähkyn), keitän kaveriksi yleensä kananmunan. Tai keitän kerralla useamman mutta syön yhden kerrallaan 😀 Tähänkin olen koittanut lisätä rahkaa marjoilla mutta ei vain maha vedä niin paljoa kerralla.

Juuri nyt, kun mahalla ei ole kuulemma tilaa enää kasvaa ylöspäin, eikä vauva ole vielä laskeutunut, on syöminen  niin aamulla päivällä kuin illallakin melkoista kikkailua. Tarpeeksi pitäisi syödä, helposti sulavaa suositellaan mutta paljon ei voi syödä kerralla. Tulee siis napsittua vähäsen ruokaa melko tiheään tahtiin, jotta ei tulisi ähky eikä heikotus. Jaan aamupalankin jälleen kotonakin ollessa kahteen osaan, kuten raskauden alussa töissä ollessani.

Mutta miksi se aamupala on yleisesti ottaen hyvä tapa? Aamupalan sanotaan olevan päivän tärkein ateria, koska se auttaa kehoa aloittamaan uuden päivän. Yöpaaston jälkeen verensokeri on matalalla ja keho tarvitsee energiaa. Mikko Rinta  kertoo kirjassaan ”Syö, liiku, kehity – Liikkujan ravitsemus käytännössä” (Fitra, 2015), että tutkimusten mukaan aamupalaa syövien on todettu onnistuvan paremmin painonhallinnassa. Aamupala katkaisee yöpaaston ja esimerkiksi koululaisella ja opiskelijalla parantaa asioiden omaksumista oppitunneilla.Ylipäänsä aamupala on säännöllisen ateriarytmin tärkeä palanen ja säännöllisen ateriarytmin tiedetään olevan terveyden ylläpidon kannalta keskeistä. Maikkarin Keventäjät Painonhallintapalveluun kuuluvan ”Keventäjän kirjan” (Tammi, 2008) mukaan joillakin jo pelkkä säännöllisen ateriarytmin luominen saa aikaan painon putoamista. Tästä ateriarytmi-asiasta olen ajatellut kirjoittaa tarkemmin erikseen.

Tiedän kuitenkin paljon ihmisiä, jotka eivät syö aamupalaa. Osa ei vaan pysty syömään. Miten teillä, syöttekö aamupalaa ja millaista syötte? Entä jos ette syö, miten päivän ruokailut rytmittyvät?  Kommentoikaa, jakakaa ajatuksia aamupalasta 🙂

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *