Lähtötilanne

Tuossa se tuhisee, kolmiviikkoinen kuopuksemme. Hän saa sunnuntaina nimensä kirjoihin ja kansiin ja juhlan vuoksi meillä tohistaan kotona kovasti – on leivottu ja siivottu ja koko viikoksi taitaa hommaa riittää.

Maanantaina kuitenkin aloitin pikkuhiljaa tämän kotona kuntoon -projektini rakentamalla keventävän imettäjän ruokavaliorungon. Tein sen käyttämällä Diet Builder -menetelmää, joka on esitelty Mikko Rinnan kirjassa ”Syö, liiku, kehity”. Tällä viikolla on sen verran vilskettä ja muista tahoista johtuvaa epäsäännöllisyyttä päivissä, etten yritäkään noudattaa ruokavaliota orjallisesti, mutta pyrin kuitenkin syömään sen mukaan niin hyvin kuin mahdollista. Runko koostuu viidestä ateriasta: aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Kokonaisenergiamäärä on noin 2100 kcal, mutta varsinaisesti en laske kaloreita vaan hiilari-, proteiini- ja rasva-annoksia. Joka aterialla tulee syödä kaikkia laatuja. Imetyksen väitetään vaativan noin 400-500 kcal päivässä, joten en ole lähtenyt vetämään ruokavaliotani liian tiukalle. Omasta mielestäni edellisellä kerralla en voi sanoa imetyksen laihduttaneen minua, mutta en halua silti keventää vauvani kustannuksella vaan haluan varmistaa, että hän saa tarpeeksi energiaa ja ravinteita maidostani. Säästä johtuen ulkoilu on jäänyt melko vähälle, pienokaista kun ei voi vielä ulkoiluttaa pitkiä aikoja, enkä ole uskaltanut vielä aloittaa varsinaista jumppaamista sisällä. Liikunta on siis ollut näinä reiluna kahtena viikkona kotiutumisen jälkeen todella vähäistä, mutta olen touhunnut jaksamiseni mukaan kotona muuten aika paljon. Ensi viikolla, kun kastejuhlan kiireitä ei enää ole, on tarkoitus aloittaa taas liikunnan harrastaminen. Ensi viikon keskiviikkona synnytyksestä tulee kuluneeksi neljä viikkoa ja koen voivani oikein hyvin, joten en näe mitään estettä varovaiselle aloitukselle.

Mikäs sitten on lähtötilanne tälle projektille, paljonko jäi niin sanottuja raskauskiloja? Tämän hetken tilanne on, että painan 12 kiloa yli hyvinvointipainoni. Olen ajatellut, että pudotan nyt pikkuhiljaa painoa 10 kiloa ja viimeiset kiinteytykset sitten kun olen lopettanut imetyksen. Suunnilleen tuo kymmenkunta kiloa minulle raskauden aikana kertyi, pari kiloa oli hiipinyt lopetettuani juoksemisen muutama kuukausi ennen raskautumista. Laitokselta lähtiessä kiloja oli vielä reilut kolme enemmän, mutta hikoilin ne pois noin viikossa (nestettä, nestettä!) ja sitten paino jäi seisomaan tuohon +12kg tilaan. Mittanauha ja peili ovat toki mielestäni parempia totuuden torvia kuin puntari, ja ne näyttävätkin suhteessa samaa tulosta. Pehmeää on käsissä, jaloissa ja vatsassa ja ympärysmitat hieman liian suuret. Erityisesti vatsan ympärysmitta kauhistuttaa, se kun on enemmän kuin olisi terveellistä, mutta toisaalta se saa tässä vaiheessa vielä ollakin. ”Sivupylly”, kuten minulla on tapana sanoa, on ihan liian leveä suhteessa muuhun kroppaani, joten edessä on paljon askelkyykkyjä ja askelia ylipäänsä.

Tavoitteena minulla on siis ns. hyvinvointipaino (mitä se tarkoittaa, siitä kirjoitan postauksen piakkoin) ja hyvä olo itseni kanssa. Työssä ollessani olin aina iltaisin väsynyt eikä se johtunut huonoista yöunista vaan huonoista elintavoista. Nyt minulla on mahdollisuus opetella kotona uudet paremmat elintavat ruokarytmeineen ja säännöllisine liikuntoineen ja kun ne ovat tuolla selkäytimessä niin pystyn toteuttamaan niitä myös työelämään palattuani. Tervetuloa hyvinvoiva minä!!!