Loppiaisen tulipalopakkanen

Kalenterissa luki eilisen kohdalla ”Lenkkipäivä” ja lämpömittari näytti aamulla -27 astetta. Hyi kamala, onko pakko, tuumasin. Hetken aikaa mietin, että olisin vaihtanut ulkona lenkkeilyn kuntopyörän polkemiseen sisällä, aerobinen kuin aerobinen. Eikä tuolla pakkasessa saa kunnolla hengästyttää itseään – eräs juoksuvalmentaja on minulle vuosia sitten sanonut, että -18 astetta on juoksulenkille ehdoton pakkasraja. Sitä kylmemmällä ei saisi juosta. En kuitenkaan tohdi vielä lähteä juoksulenkille pomputtamaan kroppaani ja kävelylenkille pystyi eilen hyvin lähtemään. Lisäksi kaksi koiraamme vaikuttivat siltä, ettei ”pikkupakkanen” heitä haittaa jos kunnolla saa jolkutella ja jolkuttelun tarpeessa olivatkin. Meillä on koirille ulkoilutusaitaus, jonne ne voi laittaa terassin kautta takaovesta riehumaan kahdestaan. Jo alkuviikosta oli niin paljon pakkasta, että olin tyttöjen kanssa päivät sisällä, joten koiratkin olivat ulkoilleet lähinnä aitauksessa kahtena edellisenä päivänä. Näin ollen pakkasin päälleni kaksi urheilukerrastoa, paksuimmat toppahousuni ja toppatakkini ja lähdin koirien kanssa ulos. Ja kannatti lähteä, ulkona oli tosi kaunista.

Meiltä löytyy kivat lenkkimaastot metsäautoteiltä ihan kodin vierestä. Loppiaisena tarvoin ensin koirien kanssa naapurin vanhan, hoitamattoman pikkupellon poikki kuvassa näkyvälle tielle, joka vie vanhalle autiotalolle. Siellä saa jolkutella rauhassa, koskaan ei ole näkynyt muita liikkujia tai autoilijoita. Läheltä löytyy myös metsäisempää maastoa.

Ulkoilu kovalla pakkasella on mielestäni pukeutumiskysymys. Aikanaan kahdestaan Emma-koiran kanssa kerrostalossa asuessani ei ollut muuta mahdollisuutta, kuin lähteä säällä kuin säällä koiran kanssa lenkille – koira ei saanut liikuntaa millään muulla tavalla. Silloin hankin eilenkin päälle pukemani Didriksonsin toppatakin, jolla tarkenee kolmenkymmenen asteen pakkasellakin ulkoilla. Yleensä pyrin hankkimaan laadukasta, joka sitten kestää vuosia vaikkakin on hinnakkaampaa, jotta ei tarvitse olla joka vuosi ostamassa uusia. Kun näkee vähän vaivaa tai on tuuria saa laadukastakin hankittua usein halvemmalla – näin myös tämän takin kanssa. Ja on ollut hyvä takki eikä päällepäin uskoisi, että sillä ulkoillaan jo kuudetta talvea. Toki käytän sitä vain kovilla pakkasilla, joten ei se älyttömästi pääse kulumaankaan.

Eilen ei aamupäivästä lämpötila sisälläkään ollut kovin korkea, meillä on yleensä sellaiset 23 astetta sisällä. Eipä tarvitse olla niin paljon vaatetta päällä. Leivinuunia lämmittämällä iltaa kohden tupakin lämpeni, ja illalla viimeistään omatkin luut ja ytimet sain saunassa lämpimiksi 🙂