Neljäkymmentä plus viisi
HUHHUH!!
Laskettu aika tuli ja meni – isänpäivälahjaksi povattu jälkikasvu antaa vielä odottaa itseään eikä olla vielä päästy tulokkaaseen tutustumaan. Olo alkaa olla jo aika tukala ja aivot vaativat herkkuja, ainakin suklaata 😀 Muutaman namusen päivässä olenkin itselleni sallinut, esikoiselta salaa tottakai, koska hänen arkeensa ei kuulu namut tai sokeri erityisesti muutenkaan. 2,5-vuotiaan sokerihumala-uhma on jotain niin villiä, että kaikenlainen ylimääräinen sokeri on neidiltä pannassa. Onneksi hän tykkää hedelmistä tosi paljon, hedelmäsokeri ei saa aikaan samanlaista ”humalatilaa”.
Valitettava seuraus herkkujen popsimisesta on itselläkin: joko alkaa närästää ihan julmetusti (leivonnaiset) tai suuhun tulee inha jälkimaku (suklaa ja muut karkit), joka aiheuttaa lievää pahoinvointia. On se kumma homma, että silti kun herkkuhammasta alkaa kolottaa, nämä seuraukset pääsevät unohtumaan! Melko paljon tulee kuitenkin itsekin syötyä hedelmiä välipaloina, ne kun eivät tällä hetkellä närästä toisin kuin pakastimesta löytyvät marjat.
Pyrin kuitenkin syömään herkkuja vain vähäsen, jotta synnytyksen jälkeen alkava Kotona kuntoon -projektini ei olisi niin vaativa homma kuin viimeksi. Tavoitteena olisi olla hiihtoloma-aikaan uikkarikunnossa, sellaisessa siis jossa kehtaan itseäni peilistä biksut päällä katsella. Onneksi iän myötä on kasvanut myös armollisuus itseä kohtaan ja siedän peililtä paljon enemmän kuin muutama vuosi sitten. Ymmärrän että nelisen kuukautta synnytyksen jälkeen en välttämättä ole siinä kunnossa, mihin lopullisesti tavoittelen, mutta hyvässä vauhdissa sitä kohti toivon olevani. Toisaalta tämä synnytyksen ”viivästyminen” turhauttaa, koska haluaisin päästä jo liikkumaan paremmin. Tällä hetkellä liikkuminen on melko minimaalista kaikenlaisten kolotusten, vihlomisten ja supistelujen takia. Haaveilen lenkkeilystä, askel-kyykyistä ja nilkkapaino-treenistä 😀
Mutta kyllä se vauva sieltä tulee ja sitä myöten pääsen projektini aloittamaan! Olen aloittanut myös yhden toisen ”projektin”, nimittäin ravintovalmentaja-opinnot Lapin urheiluopistossa. Siitä lisää, kun saan opinnot kunnolla käyntiin! Tähän mennessä olen ehtinyt hakea kirjastosta ensimmäisen tehtävän materiaaliksi neljä kirjaa, yhteensä reilun tuhat sivua aineistoa 🙂 Onneksi tehtävän tekemiseen on varattu reilusti aikaa!
Opinnot tukevat hyvin tätä Kotona kuntoon -projektia, koska ravinto on projektissa vähintään yhtä isossa osassa kuin liikunta. Palailen blogin pariin jahka saan projektini käyntiin 🙂