Arkiliikunta on ollut viime aikoina paljon naistenlehtien otsikoissa. Se tuntuu olevan aliarvostettu ja unohdettu liikuntamuoto tänä fitness-buumin aikakautena. Tuntuu, että aina pitäisi olla siellä salilla tai ainakin juosta älyttömän pitkiä lenkkejä, jotta voisi sanoa liikkuvansa.

Höpöhöpö sanon minä! Lasten kanssa ulkoillessa tulee liikuttua ihan huomaamattaan, siivoaminen voi olla oikein tehokasta liikuntaa, työmatkan kulkeminen jalan tai pyörällä kerryttää viikkoon liikuntakilometrejä kivasti… Jos sattuu asumaan tai työskentelemään kerrostalossa, voi portaita kipuamalla saada todella hyvää arkiliikuntaa. Yksikerroksisessa talossa asuvana maantasalla työskentelevänä olen monesti kadehtinut ihmisiä, joiden arkeen kuuluu portaita. Työmatkakin on sellainen, ettei sitä voi ainakaan lapsen kanssa pyöräillä ja kävelyyn menisi kamalasti aikaa. Miten kiva pylly minulla varmasti olisi, jos tulisi ravattua portaissa päivittäin ja miten kauniit sääret pyöräily saisikaan aikaan! 😀

No tässä kun mennään raskausviikolla 38(+4 tänään) on arkiliikunta todellakin ainoa liikuntamuoto mitä enää harrastan. Alla kuva siitä, mitkä asiat minua ovat viimeiset viikot liikuttaneet:

Lapsi ja koirat pitävät huolen tämän mamman nousemisesta ylös sohvalta ja ulos liikkumaan. Tepastelemme ympäri pihaa ja välillä piipahdamme tuonne omaan pieneen metsikköön ihastelemaan luonnon ihmeitä. Uusin villitys esikoisella on rattaissa istuskelu omalla pihalla. Tuolla kun nurmikolla ja pihatiellä vetää rattaiden kanssa rundia tällaisena noin 17 kiloa normaalitilaa painavampana niin kummasti alkaa takapuolessa ja reisissä tuntua. Samalla saavat koirat liikuntaa, kun juoksevat irti vierellä. Helposti vierähtää puolikin tuntia ”lenkillä” ja siihen päälle vielä muut pihaleikit. Kyllä sen jälkeen lapselle maistuu ruoka ja uni ja äidistä tuntuu, että päivän liikunnat on suoritettu. 

Sitten pääsemmekin siihen toiseen arkiseen liikuttajaani, siivoamiseen. Jos vien matot pihalle niin nehän tulee siinä ulkoilun lomassa hakkailtua telineellä. Nyt kun hiekkaa ja puiden lehtiä kantautuu sisälle ihan tolkuttoman paljon kengissä ja tassuissa saa meillä ainakin imuroida vähintään joka toinen päivä, mielellään joka päivä. Lisäksi kaksi karvakaveria pitää huolen siitä, että imuroidessa todella näkee työnsä tuloksen välittömästi… Käyn esikoisen kanssa yhdessä päiväunille ja torkahdan yleensä itsekin hetkeksi. Noustuani järjestelen paikkoja ja aloitan imuroimaan siinä vaiheessa, kun napero on nukkunut jo tarpeeksi. Ei sillä, että hän heräisi vaikka imuroisin sängyn vierestä ja alta, mutta se ei haittaisi. Yleensä siis lapsen unet vierähtävät vähän liian pitkiksi, kun minä imuroin paria vähemmän käytössä olevaa huonetta vaille koko talon ja hän vain kääntää tyytyväisenä kylkeä metelistä huolimatta.

Siinä onkin tullut huomaamatta harrastettua arkiliikuntaa yhteensä vähintään tunti, yleensä parikin tuntia kaikenkaikkiaan ulkoilun ja siivoilun merkeissä. Päälle vielä reilun kymppikiloisen esikoisen nostelua pitkin päivää. Tässä vaiheessa raskautta tämä arkiliikuntamäärä myös tuntuu kropassa enkä yhtään enempää kaipaisikaan. Millaista arkiliikuntaa sinä harrastat, oletko ajatellut? Mietippä hetki, todennäköisesti sitä kertyy viikkoon monipuolisemmin kuin alkuun kuvitteletkaan!