Poikkeuksellisen jännä viikko numero kuusi

Viikolla kuusi tulikin liikuttua vähän normaalia vähemmän, koska kyseessä oli tosi erilainen viikko. Läksimme perheen kanssa torstaiaamuna matkaan kohti Rovaniemeä ja palasimme vasta sunnuntaina.

Alkuviikosta pidin lepopäivän heti maanantaina, koska viikonloppuna oli tullut liikuttua paljon, vaikka tarkoitus oli ollut pitää silloin lepopäiviä.

Tiistaina ja keskiviikkona polkaisin heti aamusta puolisen tuntia kuntopyörällä ”peruslenkin”eli sellaisella 125 sykkeellä. Iltapäivänä molempina päivinä tein läpi lihaskunto-ohjelmani pitäen mukana ne edellisellä viikolla lisätyt nilkkapainot.

Torstaipa menikin autossa istuessa. Matkaa oli taitettavana pikkuista vaille 400 kilometriä ja koska vedimme perässä peräkärryä, ei tuolla pohjoisen satasen rajoitusalueella saanut siltikään päästellä yli kahdeksaakymppiä, joten aikaa meni rutkasti. Pysähdyimme ensin Tupoksella, jonne koirat jäivät hoitoon ja jossa käytiin välipalalla ja kahvilla. Kun mukana matkustaa vajaa kolmen kuukauden ikäinen vauva ja 2,5-vuotias leikki-ikäinen on pysähdyksiä tehtävä parin tunnin välein. Näimpä pysähdyimme taas Kemissä, josta ostettiin viikonlopun ruokatarvikkeet ja syötiin. Reissussa ollessa en ole koskaan ollut kovin tarkka syömisistäni ja nytkin ostettiin hotellille myös karkkia ja sipsiä (jotka jäivät kylläkin syömättä 😀 ) ja syötiin matkalla pitsaa. Perille päästiin hyvissä ajoin ja ehdittiin hyvin asettua aloillemme illan aikana. Meillä oli varattuna saunallinen lomahuoneisto Ounasjoen varrelta ja se oli kyllä nappivalinta tälle porukalle.

Perjantaiaamuna mies pääsi moottorikelkkailemaan suoraan hotellin parkkipaikalta (siksi se peräkärry…) ja minä lähdin tyttöjen kanssa rattailla seikkailemaan. Meillä on tuplarattaina kolmirenkaiset ”hyökkäysvaunut”, joihin lapset tulevat päällekäin. Nyt kun toinen on vielä vauva, hän pötköttää alla ja taaperolle asennetaan näppärästi oma tuoli päälle. Kun molemmat ovat taaperoita, nostetaan varsinaisen istuimen selkänojaa pystyasentoon ja kakkosistuin napsautetaan alapuolelle tosi helposti. Nämä olivat nyt eka kertaa tositoimissa mukana ja olin tyytyväinen. Ekat 1,5 kilsaa oli auraamatonta tietä ja hyvin päästiin autonrenkaanjäljessä eteenpäin. Sitten päästiin ylämäkeen ja hyvin jaksoin työntää rattaita. Yritin päästä lähimpään Citymarkettiin shoppaileen Jutta G:n jumppamattoa mutta kappas kun sinne ei tuolta suunnasta oikein päässytkään jalkaisin. Olisi pitänyt mennä nelostien vartta pikkupätkä, joten päätin kääntyä takaisin. Ei muuta kuin yhä auraamattomalle tielle takaisin. Matkaa kertyi kaikkiaan nelisen kilometriä, mutta Polarin mukaan poltin tuolla matkalla viitisensataa kaloria. Tässä painoluokassa viidensadan kalorin kulutukseen saa tehdä melko paljon töitä ja kyllä se siltä tuntuikin, kun pääsin takaisin hotellille. Siihempä oli sitten isompikin tyttönen nukahtanut kyytiin juuri ennenkuin oltiin perillä 🙂

phil&teds

Loppuviikko olikin yhtä istumista. Perjantaina kello 16.30 alkoi ravintovalmentaja-koulutus ja sen puitteissa istuin illan, seuraavan päivän ja sunnuntaina kahteen asti. Sitten vielä autolla kotiin. Tosi yllättävää, että Polar muistutti melko monta kertaa viikonlopun aikana, että ”Aika lähteä liikkeelle” 😀 Ja niin muistutti montaa muutakin. Luennoilla kuului samaan aikaan aina melko monta piippausta 😀

Koulutuksesta kirjoitan kohta erillisen postauksen mikäli kuopus vielä malttaa vaunuissa nukkua 😉

Hyvinvointi Liikunta

Uusi ystäväni Polar M400

Kuten olen jo aikaisemmin maininnut, rakastan kaikenlaisten asioiden mittaamista ja taulukoimista. Osin tästä syystä ostin pari vuotta sitten Polar Loop -aktiivisuusrannekkeen mittaamaan päivittäistä aktiivisuuttani. Askelmäärien, päivän aikana kulutettujen kaloreiden ja istumisen määrän näkeminen yhteenkoottuna yhtäaikaa kiehtoi ja pelotti. Olin istumatyössä, joten tiesin, että istumista on paljon. Toisaalta kun puhelimeen tuli ilmoitus, että on aika lähteä liikkeelle eli olin istunut paikallani tunnin ajan, tuli lähdettyä heti vaikka juomaan vettä ja toisaalta taas yritin kaikin keinoin välttää näitä passiivisuusilmoituksia ja nousta ylös ennen kuin siitä muistutettiin. Välillä kävi niin, että väkisin heiluin ja hilluin illalla vielä nukkumaanmenoaikaan saadakseni päivän aktiivisuustavoitteen täyteen 😀

Otin rannekkeen aina kesäksi pois, koska 2013 kesällä menin naimisiin enkä halunnut hääpäivänä ranteessa näkyvän puolentoista sentin paksuista valkoista kohtaa. Viime kesänä otin sen pois kesäkuun alussa siskon rippijuhliin ja sittenpä se ei enää ranteeseen palannutkaan. Muistin rannekkeen jossain vaiheessa ja totesin käsien turvonneen sen verran raskauden takia, että oletin sen ahdistavan. Sinnepä se sitten vaatehuoneen laatikkoon jäi ja muistin sen taas helmikuun alussa. Viime viikon maanantaina kaivoin Loopin esiin, latasin, päivitin ja pistin ranteeseen. Ja tiistaina muistin mikä rannekkeen käytössä minua ärsytti. Rannekkeen tiedot siirtyvät puhelimen Polar Flow -sovellukseen. Flow keskustelee osittain käyttämäni Polar Beatin kanssa, mutta ei täysin mutkattomasti. Ja haluan kaiken toimivan juurikin mahdollisimman mutkattomasti. Voisin käyttää pelkkää Looppia yhdistettynä sykevyöhön muuten, mutta sen kanssa lenkkeillessä ei saa mitattua kuljettua matkaa. Loopissa ei ole minkäänlaista gps-systeemiä, joten halutessani mitata matkaa (erityisesti tykkään katsella reittiäni kartalla) pitäisi käyttää Beat-sovellusta. No hermothan siinä meni jo pelkästä ajatuksesta. Aikaisemmin vielä hyväksyin tämän epäkohdan mutta en enää. Päivitysten myötä sovellusten yhteiselämä on parantunut, joten oikeastaan ärsytti vain vielä enemmän etteivät ne sopineet kuitenkaan täydellisesti yhteen.

Näin ollen aloitin ankaran guuglettamisen ja tein pari some-kyselyä… Halusin nimittäin yhden täydellisen vekottimen, yhdellä sovelluksella kaiken haluamani tiedon. Päädyin Polar M400 -juoksukelloon. Kaverit kehuivat hyväksi ja gps-systeemiä toimivaksi. Keskiviikkona päätin tilata pinkin kellon. Harkitsin pitkään valkoista mutta olen aina ollut pinkki tyttö ja päätin, ettei minun tarvitse olla niin aikuinen ettenkö voisi käyttää pinkkiä kelloa. Se ei kuitenkaan ole mitenkään räikeän pinkki vaan just sopiva 🙂

Perjantaina kello saapui paikalliseen asiamiespostiin ja lauantaiaamuna matkalla äidin luo kävin sen hakemassa. Kuvittelin tunnin ajomatkan aikana tutustuvani vekottimeen ja saavani sen päiväksi käyttöön (en siis ajanut itse…), mutta kello pitikin ottaa käyttöön tietokoneen avustuksella, joten jouduin odottamaan iltaan asti. Silloin ehdin purkaa paketin kunnolla ja antaa kaikki osat miehelle: ota käyttöön kiitos 😀 Olisin toki osannut ottaa kellon käyttöön itsekin, mutta nopeammin se hoituu tuolta insinöörimieheltä. M400 käyttää myös Flow-sovellusta ja lauantain osalta näyttö onkin vähän sekaisin, koska käytin päivän vielä Looppia.

Sunnuntaina pääsin juoksukellon kanssa tositoimiin, kävellen pulkkamäkeen ja takaisin. Illalla kotona sitten laitoin kellon asetuksia tietokoneella vielä paremmiksi: lisäsin siihen useimmiten harrastamani lajit ja muokkasin näkymiä, jotka näkyvät harjoituksen aikana näytössä. Rakastuin vekottimeen täysin 🙂

Polar M400

Onhan se vähän iso ranteessa mutta pääasia että se on hyvä!

Polarin aktiivisuusrannekkeissa on kolme eri aktiivisuustasoa, joista valita omansa ja jonka mukaan päivän aktiivisuustavoite sitten määräytyy. Istumatyössä ollessani valitsin Looppiin ykköstason mutta kakkostasolla puhutaan kotiaskareista, jalkojen päällä olemisesta ja liikunnan harrastamisesta, joten valitsin sen nyt. Viime viikolla sitten pääsin testaamaan vekotinta normaaliarjessa. Maanantaina oli lepopäivä ja siihen kuului lähinnä juuri niitä kotiaskareita: imurointia, tiskikoneen tyhjentämistä ja täyttämistä, pyykkihuoltoa… ja jalkojen päällä olemista sisällä ja ulkona. Eipä tullut aktiivisuustavoite täyteen, ei lähellekään 😀 Tiistaina oli peruspäivä, puolisen tuntia kuntopyöräilyä aamusta ja iltapäivällä lihaskuntoharjoitus. Tavoite täyttyi melkein heti toisen liikuntasession jälkeen 🙂

Ensimmäiset päivät M400 kanssa

Polar on jakanut päivän siis viiteen eri aktiivisuusalueeseen, jotka näkyvät myös tuossa pyörylässä eri väreinä. Maanantaina olen kyllä ollut jalkeilla tosi paljon, yhtään lähellekään tunnin istumapätkää ei ole (eikä ole kyllä koskaan muulloinkaan kotona normiarjessa) mutta se ei silti riittänyt mihinkään. Tiistain kohdalla näkyy heti aamulla suoritettu eka liikuntasessio, aamuaerobinen ennen aamupalaa 🙂 Istumaminuutteja on huomattavasti enemmän kuin maanantaina mutta pari liikuntasessiota nostaa päivän aktiivisuutta roimasti.

Tästä voisi kirjoittaa vaikka kuinka paljon, analysoida ja vertailla päiviä, mutta päätän kumminkin tähän. Polarilla ei ole mitään tekemistä tämän postauksen kanssa, emme tee kaupallista yhteistyötä vaan haluan jakaa käyttökokemuksiani tästä vekottimisesta ja myöhemmin varmasti jostain muusta, sovelluksesta, nettivalmennuksesta, milloin mistäkin… Minä tykkään juoksukellostani ja suosittelen sitä muillekin, jotka haluavat yhtä paljon hyviä ominaisuuksia kohtuullisella hinnalla. Ja niitä saa tosiaan pinkkinä <3

Hyvinvointi Hyvä olo Liikunta Terveys