Mistä toivoisit minun kirjoittavan?
Kuningatarajatus – blogi jää pian tauolle, mutta sitä ennen haluaisin kirjoittaa teidän lukijoiden toivepostauksia (jos sellaisia on)! Mistä haluaisit minun kirjoittavan, mitä aihetta en ole vielä blogissani käsitellyt tai mistä voisi kirjoittaa vielä lisää – kommentoi alle, lupaan toteuttaa jokaisen toiveen (jos vain suinkin osaan)!
Ajatus blogi-tauosta on kypsynyt mielessäni jo pidempään, ja syitä on monia. Päällimmäisenä ehkä se, että viimeiset kaksi vuotta sosiaalinen elämäni (ylipäätään elämäni) on ollut tosi eristäytynyttä (kiitos meille kaikille yhteisen syyn, eikä mammalomailu ole varsinaisesti auttanut asiaa). Nyt kun yhteiskunta vihdoin avautuu ja kesä kolkuttaa nurkan takana palan halusta nähdä ja kokea maailmaa jälleen – ja ennen kaikkea: näyttää sen ihmeitä pienelle lapselleni. Siis tehdä jotain ihan muuta kuin istua kotona neljän seinän sisällä läppäri nenän edessä. Toisekseen, olen nyt kirjoittanut blogia aika tarkalleen kaksi vuotta, ja huomaan ettei luovuuteni enää kuki kuten aiemmin. Aikaisemmin postaus-ideat suorastaan pursusivat päästäni ja minun oli pakko kirjoittaa ne ulos – nyt tuntuu että joudun toisinaan pinnistelemään ideoita. Ehkä olen sanonut jo kaiken tärkeän (todella, olen kirjoittanut blogiini aika kattavasti monista eri aihepiireistä). Tunnen tyytyväisyyttä ja rauhaa sen suhteen mistä ja mitä kaikkea olen kirjoittanut. Oloni voisi tiivistää sanoihin: olen puhunut, amen. Kolmanneksi, haluan tehdä hyvin ja perusteellisesti kaiken sen mitä teen. Taaperon äitinä en ole viimeisen vuoden aikana pystynyt enää ”huolittelemaan” postauksiani (lapsen lisäksi haluan antaa aikaani parisuhteelle, kodinhoidolle ja koiralle). Ennen lapsen syntymää kirjoitin parhaimmillaan lähes 12 postausta kuukaudessa, nyt maksimini on neljä – yksi joka viikonloppu kun mies on kotona ja pystyy katsomaan lasta (sekin hiukan hätäisesti laadittu koska kiire, omasta halusta ja sydämestä kumpuava, lapsen luo).
Vielä neljänneksi, blogini lukijamäärät ovat laskeneet. Ne alkoivat laskea sen myötä kun raskaus-aiheiset postaukset loppuivat, ja sen myötä kun Lily lopetti toimituksen ”Suosittelemme” – listaukset (joissa oma blogini oli melkein joka viikko). Tiedän että Instagram on tämän hetken ”the juttu”, ja sen kautta olisi hyvä hakea nostetta blogille – koen kuitenkin stoorien laatimisen vaativan sellaista oman elämän ja yksityisyyden avaamista mihin en välttämättä ole valmis. Lukijamääräni ovat toki yhä monellakin mittapuulla mitattuna suuret, mutten jotenkin kaipaisin silti palautetta ja vuorovaikutusta enemmän. Aivan kuten laulajanakin koen; tuntuu orvolta ja osin tarkoituksettomalta laulaa ilman vuorovaikutusta yleisön kanssa. Kirjoittajana toivoisin tekstieni puhuttelevan ja koskettavan tavalla joka tavoittaisi myös minut.
En ole ihan varma tauon pituudesta tai sen lopullisuudesta. Elämä ja aika näyttää. Sisälläni on kytenyt pieni liekki myös aivan uuden ja uudenlaisen blogin perustamisesta (tauon jälkeen). Kyseinen blogi olisi rehellinen perheblogi ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että suosituimpia postauksiani ovat koko kuluneen kahden vuoden aikana olleet nimenomaan raskauteen, äitiyteen ja vauva-arkeen liittyvät postaukset. Uudessa blogissa uutta olisi myös se, että panostaisin kuviin enemmän (ei enää selfieitä tai ylipäätään itse otettuja kuvia kännykän etukameralla), ja kirjoittaisin hieman napakampia postauksia (sisällön laatu, ei pituus, edellä). Miltä tällainen kuulostaisi – lähtisitkö mukaan lukemaan tarinaa pienen taaperon (ihmeen!) seikkailuista, taidoista ja kommelluksista, ja hänen keski-ikäisen äitinsä ajatuksista ja tunteista äitiyden ja naiseuden pyörteissä?
Näiden pohdintojen ääreltä ihanaa alkavaa viikonloppua kaikille, jään odottelemaan postaustoiveitanne, ja/tai ajatuksia ylläkirjoittamastani!
