Alkuviikon olennaiset

Urheiluja on alkaneelta viikolta turha alkaa listata, niitä kun ei ole – koska flunssa (onneksi jo paranemaan päin). Kaikkea muuta ollaan kyllä puuhattu. Tässä viime päivien olennaisimmat.

image1.jpeg

Lähileikkipuiston hiekkalaatikkoa on kulutettu ahkerasti ihan jokaisena päivänä. Tytön puistossa viihtymiseen on vaikuttanut ihan oleellisesti kaksi toisiinsa liittyvää asiaa: lämpimämpien kelien mahdollistamat ohuemmat lapaset, joissa jopa tämä äiti onnistuu ujuttamaan pikku peukalon oikealle kohdalle, sekä ymmärrys hiekkalelujen hienoudesta.

Uuden haalarin käyttöönotto on myös selkeästi poistanut kaiken sekaannuksen puistossa pyörivien muiden aikuisten keskuudessa. Tyttöä ei enää luulla pojaksi, kuten kävi aika usein sinisessä talvihaalarissa. Eipä se mitään haitannut, mutta vähän huvitti joka kerta.

Äiti taas ei näköjään pääse eroon noista jalkaan kiinni kasvaneista urheilutrikoista. Ne on vaan niin hyvät leikkipuistohousut! (Ja kaupunkihousut ja kyläilyhousut… Eikös treenivaatteet ole nykyisin ihan salonkikelpoisia?)

image2.jpeg

Olen herkutellut ihan älyttömän hyvillä välipaloilla – puolukkatuorepuurolla, omena-avokado-mustikka -salaatilla ja (flunssan karkottamisen toiveissa) c-vitamiinipommi-smoothiella tyrneistä ja mansikoista.

image3.jpeg

Alan uskoa, että kevät on ehkä vihdoin tullut jäädäkseen. Pipo oli vielä tänään päässä leikkipuistohommissa (myönnetään, se oli vähän liikaa), mutta nilkat uskalsin paljastaa jo alkuviikosta! Puissa ja pensaissa alkaa näkyä vihreää, ja vastapäisen kukkakaupan tarjonta on päivä päivältä houkuttelevampi.

image4.jpeg

En pääse flunssan takia treenaamaan, mutta olen putkirullaillut sitäkin innokkaammin. Tässä yritin ottaa reipasta selfietä ”katsokaa nyt kun olen täällä heti aamutuimaan pirteänä ja virkeänä kehonhuoltohommissa” -hengessä. Siis selfietä, yksin. No ei onnistunut.

Ihanaa loppuviikkoa!

facebook / bloglovin

Suhteet Oma elämä Liikunta Lapset

Mukavampi lentomatka taaperon kanssa: 5+1 vinkkiä

Image-1.jpg

Sen kerran kun joku asia menee kuin Strömsössä konsanaan, niin pakkohan sitä on hehkuttaa: kuukauden takaisen etelänmatkamme lentomatkat sujuivat yksivuotiaan (ja siten myös meidän vanhempien) osalta erinomaisen hyvin.

Olin odottanut noita reilun kuuden tunnin lentoja hiukan stressaantuneena. Juuri muutamaa kuukautta aiemmin olimme lentäneet Helsingistä Kittilään, ja tuo puolentoista tunnin mittainen lentomatka vilkkaan ja liikkuvaisen 1-vuotiaan kanssa oli ollut… no, aika rasittava. Sylissä tyttö ei olisi viihtynyt ollenkaan, eikä muutamasta mukaan napatusta lelusta riittänyt hupia. Hyvää uniasentoa ei löytynyt millään, mukaan varatut eväät ja juomat loppuivat alkuunsa ja yliväsyneen, korvakipujaan huutavan lapsen kanssa tuntui todellisuudessa ehkä parikymmentä minuuttia kestänyt laskeutumisvaihe ikuisuudelta.

Näihin toistaiseksi pisimpiin lentomatkoihimme pyrimme siis parhaamme mukaan valmistautumaan huolella, ennakoiden todennäköisimmät ongelmat ja varautumalla niihin (usein tyylimme on enemmänkin ”soitellen sotaan”). Ainakin tällä kertaa hyvä valmistautuminen kannatti: paluumatkalla meillä nimittäin oli jopa niin rattoisaa, että ehdimme katsoa miehen kanssa elokuvaa.

Tässä siis top 5 vinkkini mukavampaan lentomatkaan taaperoikäisen kanssa:

1. PAIKALLA ON VÄLIÄ

Varaa paikka mieluiten ykkösriviltä, tai edes varauloskäynnin kohdalta. Paikan varaaminen saattaa maksaa muutaman kympin ekstraa, mutta lisäjalkatila on niin sen arvoista! Erityisesti silloin, kun matkustat alle kaksivuotiaan, mutta seisovan/liikkuvan taaperon kanssa (jolla siis ei vielä ole omaa paikkaa), sillä lapsukaisen voi laskea aina välillä jaloittelemaan lattialle oman penkin eteen. 

Ykkösrivin ehdottomia hyötyjä ovat lisäksi a) lyhyt matka vessaan vaipanvaihtopuuhiin, ja b) lentohenkilökunnan välitön läheisyys koko lennon ajan. Me vaivasimme lentoemäntiä estottomasti, milloin pyytämällä ylimääräisiä vilttejä tai tyynyjä, milloin nostamaan tavaroitamme ylähyllyltä tai lämmittämään lapsen ruokapurkkeja.

2. RIITTÄVÄSTI EVÄITÄ

Lyhyelläkin lennolla kokonaismatka-aika venyy pitkäksi siirtymisineen ja odotuksineen, joten pikkuisen verensokeri ja sitä myöten mieliala on syytä pitää riittävän korkealla. Matkustaminen on uuvuttavaa, joten ylimääräisiä välipaloja menee normaalien syömisten lisäksi, ja pienestä naposteltavasta saa myös mukavaa tekemistä kiukutushetkiin. Lisäksi syöminen tai juominen nousun ja laskun aikana auttavat tasaamaan paineita pienissä korvissa. 

Meillä Talk-murut olivat ehdoton hitti (kuten yleensäkin) ja niiden napostelu laskeutumisen aikana ainakin vaikutti estävän korvien lukkiutumista.

3. VIIHDYTÄ, VIIHDYTÄ, VIIHDYTÄ

Pelkästään muiden matkustajien tarkkailusta voi riittää hupia pitkäänkin (meidän lennollamme yllättävän monet vessaan jonottavat viihdyttivät tyttöä vuorollaan – tässä toinen syy miksi ykkösrivin paikat oli hyvä valinta!), mutta myös jotain kättä pidempää on pakko olla mukana. Upouusi kirja tai lelu jaksaa kiinnostaa kauemmin kuin kotona jo sataan kertaan koluttu tuttu kaveri.

Oma ykkösnyrkkimme oli ehdottomasti iPad. Latasimme tabletille lukuisia yksivuotiaalle sopivia pelejä, joiden parissa tyttö olisi viihtynyt loputtomiin. Lisäksi lentokoneesta sai vuokrattua vielä erillisen tabletin, jolta löytyi myös lastenohjelmia (ja jolta me aikuiset sitten katselimme sitä elokuvaa tytön nukahdettua).

4. RATTAAT KÄSIMATKATAVAROIHIN

Pitkän lentomatkan jälkeen (erityisesti, kun lapsukainen on matkustanut sylissä) on ihan älyttömän kätevää jos lapsen saa laskettua rattaisiin istumaan heti koneesta päästyä. Uupunut matkalainen voi vaikka torkahtaa matkatavaroita odotellessa ja passintarkastusjonossa. Babyzenin Yoyo-rattaat saa ottaa lentokoneen käsimatkatavaroihin, ja ne on helppo avata täyteen kokoonsa vaikka yhdellä kädellä.

Jos lapsi viihtyy hyvin jossain kantovälineessä, ja itsellä riittää pitkän lennon jälkeen vielä paukkuja kanniskeluun, niin toki sekin ajaa saman asian.

5. ASENNOIDU

Kuten aina lapsen kanssa, huolellisesta valmistautumisesta huolimatta lentomatka voi olla ihan kamala. Tulee flunssa, on nukuttu huonosti, matkajännitys käy liian suureksi. Itse toistelin ennen (sitten lopulta kuitenkin hyvin sujunutta) lentoa mantraa lento kestää aikansa ja sitten se on ohi, lento kestää aikansa ja sitten se on ohi…

+1. Näilläkin varauduttiin, tällä kertaa ei onneksi tarvittu: särkylääke, puuduttavat korvatipat, vaihtovaatteet lapselle (tuplana) ja itselle.

Image-1-2.jpg

 

facebook / bloglovin

Kulttuuri Lapset Vanhemmuus Matkat