Tag: Ajatuksia

Elonmerkkejä. Pieniä, pulleita ja pehmeitä pajunkissoja, jotka kertovat tulevasta auringosta ja lämmöstä. Ja minä yritän taas jo rynnätä sinne tulevaisuuteen. Päivät kulkevat nauhana eteenpäin ja aivan liian harvoin pysähtyy hetkeen. Siihen missä ollaan tänään. Nauttimaan siitä, että olemme terveitä, meillä on koti ja ruokaa. Meillä on toisemme.  Kiitos!

  Syksy on tullut. Turistilaumat eivät saavu enää outoihin aikoihin (sunnuntaisin klo 7) vanhan kaupungin kujille. Sunnuntaiaamuisin kaupungissa on niin hiljaista. Vain lentokone taivaalla. Blogissakin on ollut hiljaista ja hiljaisuus jatkuukin vielä hetken. Yritän keskittyä opiskeluhommiin, jotta saisin pursitettua ne valmiiksi. Muutama viikko olisi vielä aikaa.

  Aurinkoisen iltapäivän kunniaksi käytiin tytön kanssa työ- ja päiväkotipäivän päätteeski jätskillä. Vanhan kaupungin jätskikiska oli kiinni, joten mentiin Cafe Helmeen.  Tyttö söi 3 kaverin jätskiä, ihasteltiin vanhoja astioita museokaapista, istuttiin vaan hetki rauhassa terassilla. Tällaiset hetket on parhaita. 

  Aarteeni, rakkaani, syyni kaikelle toiminnalleni on jo niin iso ja omatoiminen. Hän menee pihalla kavereiden kanssa aamusta iltaan. Onneksi vielä on pieniä hetkiä, jolloin hän haluaa olla liki ja hengittää samaan tahtiin kanssani. Varpaat rinnakkain. Äitiys. Siinä on kaikki ja se on kaikkein vaikeinta.

  Kansalaisvelvollisuus suoritettu. Ehdokkaan arvoin vasta vaalikopissa. Tämä ihana aurinkoinen viikonloppu voisi päättyä illalla maailmanmestaruuteen. 🙂

  Aurinko paistaa kauniisti. Tyttö leikkii naapurin lasten kanssa ulkona. Minulla on vähän tyhjä olo. Istuskelen vaan. En jaksa tarttua kotitöihin. Saahan sitä joskus ollakin vaan. Työkaveri antoi minulle arkipäivän piristykseksi kimpun tulppaaneita. Auringonvalo saa oranssit tulppaanit hehkumaan. Kiitos tästä päivästä. Hyvää viikonloppua!

  Keskiviikon kootut kuvat, kirjoitin otsikoksi. No, ei nää kyllä kaikki oo tältä päivältä, ajattelin heti. Lähipäiviltä kuitenkin, yritin vakuutella itselleni.  On se vaan kumma, miten sitä pitää selitellä ja perustella kaikkea. Sille miksi joku on jäänyt tekemättä tai joku toinen on tullut tehtyä tai jotain on sanonut tai ajatellut sanoa tai jäänyt sanomatta tai […]

En oo talvi-ihminen sitten alkuunkaan. En niinku yhtään. Ehdin jo iloitan ennätysaikaisesta keväästä, joten tää takatalvi tuntuu tosi kökköiseltä. Ehdin keväthuumassani jo hankkia portaalle teta-a-tetejä piristämään, mutta nyt niillä on jo aika kova tehtävä takatalven häädössä! Pajunkissat on täällä jo ihan täydessä terässä, vaikka pääsiäiseen on aikaa vielä vähän reilu kuukausi.

  Kuvia menneeltä viikolta. Näiden pikkuleipien ohje löytyi Kotivinkistä. Taidan leipoa niitä uudelleen huhtikuussa tytön synttäreille. Tämä viikko oli älyttömän kiireinen, mutta ihanan keväinen.

  Jääkaapissa komeilee keittiöpsykologini. Sieltä se katselee tavallista lauantaitamme. Neilikat ovat vähän nahistuneet, kuten emäntäkin. Mutta onneksi aurinko paistaa ja ulkona on niin mahdottoman keväistä. Tekisi mieli hakea jo kevätkukkia. Kevään merkkejä keittiössä edustaa oregano.  Tigerin pienet vaahtokarkit ovat ihan huippuja, niillä voi koristella vaikka mitä. Granitista ostettu työmaavalo on päässyt kattoon roikkumaan. Taidan kokeilla […]