Tag: elokuvat

Hengästyttävä. Se on ensimmäiseksi mieleen tuleva sana Whiplashista ja etenkin sen konserttilavalla sijoittuvasta loppukohtauksesta, jossa koeteltu musiikinopiskelija Andrew ja tämän piinaava mentori Fletcher käyvät viimeisen taistonsa. New Yorkin kilpailluimman jazzakatemian brutaalin rankkoihin harjoituksiin sukeltava elokuva on täynnä verta, hikeä, kunnianhimoa ja nöyryytyksen kyyneleitä. Vastaavan tarinan voisi kuvitella sijoittuvan myös balettikouluun tai minne tahansa, missä raaka […]

Tänään se alkaa! Vuoden ensimmäinen festarirutistus ja tammikuun aivotuuletus eli DocPoint, nimittäin. Totuushan on suhteellista, kenties myös ”tuolla jossakin”, mutta sitä ei kai käy kiistäminen että maailma on totta – kuten DocPointin motto kuuluu. Hyviä dokkareita riittää viikon tarpeiksi ja ylikin, mutta tseäni taitaa tällä kertaa kiinnostaa eniten tietovuotaja Edward Snowdenista ja NSA-vakoiluskandaalista kertova Citizenfour. […]

Oijoi! Vuosi sen kun paranee paranemistaan, ainakin leffaelämysten puolesta. Xavier Dolanin Mommy on nimittäin valloittava. Kanadan oman ihmelapsen kyvyt käyvät leffa leffalta kiistämättömämmiksi. Jos satut kärsimään minkään sortin ikäkriisistä, ei kannata ainakaan miettiä sitä, että kaveri on 25 ja julkaissut juuri viidennen pitkän elokuvansa. Dolan on ilmeinen luonnonlapsi, vimmaisen luomisvoimainen sellainen. Mihinkään kouluihin ei ole […]

Sovitaanko, että on hyvä merkki, jos vuoden ensimmäinen leffa jättää hyvän maun suuhun? Kirpeän makea Birdman on kärkisijoilla myös viime viikolla julkistettujen Oscar-ehdokkuuksien määrässä, ja ansaitusti niin. Ehkä vähän yllättävästikin, sillä peruspalkintolaatudraaman sijaan Birdman on aika vekkuli ja synkkä kaveri. Mustaksi komediaksi ja viihdemaailman satiiriksi tätä kai voisi kuvailla, ja mukana on myös vinkeä, päähenkilön […]

Tässä sitä ollaan: uusi vuosi, 2015. Ready or not. Ja mikä parasta, joulukuun kuivan kauden jälkeen ollaan taas pääsemässä käsiksi kunnon leffa-apajiin. Orionin kevätkausi vaikuttaa varsin mehukkaalta, DocPoint on pian kulman takana ja tammikuussa luvassa on kaiken lisäksi useampikin huippukiinnostava leffaensi-ilta. Tsekkaa, jos et usko. Ensi viikolla levitykseen saapuva Foxcatcher on kerännyt vakuuttavan paljon suitsutusta […]

En ole jouluihminen, mutta on näillä pitkillä pyhilläkin puolensa. Ehtii nimittäin katsella rauhassa leffan jos parikin ja lueskella. Näkökulmasta riippuen rentoutua tai tylsistyä (eivätkös ne ole vähän niin kuin saman kolikon kaksi puolta?). Fiilistellä alkuvuoden leffakautta ja tuulettaa vähän ajatuksia. Tässä muutama blogin täällä päässä resonoinut pohdiskelutuumaus välipäiviksi, passelisti ennen uutta vuotta ja väistämätöntä tilinteon […]

David Cronenberg on huikea ohjaaja, jonka tapa katsoa maailmaa on aina tietyllä tapaa kylmä ja analyyttisen etäinen. Sellainen, joka uskaltaa tonkia ihmismielen ja -ruumiin synkimpiäkin kipupisteitä silmää räpäyttämättä. Käsiala on tunnistettavissa myös uudessa Maps to the Starsissa: vaikka jälki on rumaa, jotenkin on pakko katsoa, vähän kuin kolarin ohi ajaessa. Maps to the Stars kertoo […]

Sain viimein katsottua A Most Wanted Manin, joka tuntuu kuulkaas oikein vanhan koulukunnan agenttitrilleriltä. Näin kaikenmaailman Jason Bournien rinnalla. John le Carrén romaaniin perustuva tarina ei ammenna kylmästä sodasta, kuten vaikkapa Tinker Tailor Soldier Spy, vaan uudesta kestouhasta eli terrorismista. Leffassa seurataan salaista, Hampurissa toimivaa terrorismintorjuntaosastoa, jonka toimintatavat eivät (yllättäen) aina kestä päivänvaloa. Lopulta kuitenkin […]

Kotini olkoon linnani ja sohva upottava valtaistuimeni, ainakin loppuviikon ajan. Yle pistää nimittäin taas parastaan ja pyöräyttää huomisesta alkaen käyntiin Teeman elokuvafestivaalin. Eikä siellä suinkaan pyöri mitä tahansa pölyn peittämää huttua, vaan juuri ne hyvät leffat, jotka sinunkin on varmasti ollut tarkoitus nähdä, mutta jotenkin se on vain jäänyt. Esimerkiksi se Pulp-dokkari, jonka kenties missasit […]

Tässä vahva leffasuositus kaikille ranskalaisen elokuvan ystäville: tänään ensi iltansa saanut Kaksi päivää, yksi yö. Ja oikeastaan kaikille muillekin, sillä Marion Cotillardin tähdittämä leffa on vain yksinkertaisesti todella hyvä. Melko raadolliseenkin sosiaalirealismiin erikoistuneita Dardennen veljeksiä ei varsinaisesti tunneta minään eurooppalaisen elokuvan ilopillereinä, mutta arkipäivän draaman kuvaajina he ovat taiturillisia. (Ja okei, Dardennet ovat belgialaisia, mutta […]