Tag: Orion

Kultaiset vuodet (ja Ryan Goslingin naama)

Kultaiset vuodet (ja Ryan Goslingin naama)

Ennakkoasetelmat ovat kieltämättä lupaavat : Frendien taustavoimat sekä vanhoilla päivillään karismaansa vain kasvattaneet Jane Fonda ja Lily Tomlin pääosissa. Netflixin uutuussarja Grace and Frankie viestii ehkä myös siitä, että nuoret aikuiset eivät ole ainoa televisio- ja leffamarkkinoiden havittelema kohderyhmä. Sarja muistuttaakin lempeässä huumorissaan vähän viime vuosien lukuisia keski-iän romcom-hittejä kuten Diane Keatonin Jotain annettavaa sekä […]

Tildamaisen viileää

Tildamaisen viileää

Pitäisiköhän alkaa harkita muuttoa Orionin välittömään läheisyyteen? Ysärileffojen vanavedessä voisi hilppasta vaikka kylpytakissa huomenna alkavan Tilda Swinton -elokuvien sarjaan. Swinton lienee tämän päivän muuntautumiskykyisimpiä näyttelijöitä, joka kiehtoo elokuvantekijöitä yli genrerajojen. Tilda on myös kiistattoman upea perinteiset kauneuskäsitykset ylittävällä tavalla, tarvittaessa mitä vain eteerisen androgyynistä koruttoman maanläheiseen. Taiteellisesti kunnianhimoisissa projekteissa viihtyvä Swinton tekee pikantteja piipahduksia myös […]

Ysärikärpäsen puremat

Ysärikärpäsen puremat

Orionin syysohjelmisto näyttää iskeneen suoraan ysärikuumeen ytimeen As If! ysäriteinileffojen sarjallaan. Ihan sydäntä lämmittää nähdä usein kovin hiljainen leffateatteri pullistelemassa liitoksistaan ja fiiliskin on ollut jotenkin erityisen kupliva. Oikeastaan naisvaltaisessa katsojaryntäyksessä on vain yksi ongelma: tosi pitkät vessajonot. Osan mukaan valituista leffoista, Romeo & Julia etunenässä, muistan tehneen jo aikoinaan suuren vaikutuksen, mutta kannattaa ehdottomasti […]

Nainen on naiselle sisko ja susi

Nainen on naiselle sisko ja susi

Ingmar Bergmanin Naisen naamio – Persona teki minuun ensi näkemällä suuren vaikutuksen ja on edelleen yksi lemppareistani. Pelkistetyn tyylikäs kahden naisen elokuva luottaa ihanien Bibi Anderssonin ja Liv Ullmanin kasvoihin ja katseisiin. Bergmanin henkiseksi kodikseen keksimällä karunkauniilla Fårön saarella kuvattu Persona tuntuu sukeltavan jonnekin syvälle, mielen sopukoihin, naiseuteen ja ihmisyyteen yleensä. Salatun tunnelman täydentää alun […]

Kesän viilein

Kesän viilein

Kevät tuntuu taas juosseen nopeammin kuin jäätelö pitkin sormia hellepäivänä. Kaupunkitapahtumien ja muun aurinkofiilistelyn tuoksinassa joutuu välillä tinkimään valkokangasajasta, mutta ei mitään mutinoita – kesälläkin on voi ja saa fiilistellä leffateatterin hämärässä. Elokuva-arkiston mainion kevätohjelmiston huiput Jane Campion ja Philip Seymour Hoffman -sarjat huomasin harmikseni missanneeni kokonaan, mutta ei hätää: vielä ehtii ainakin Jim Jarmuschin […]

A for Anderson

A for Anderson

Wes Anderson on kerrassaan omalaatuinen kaveri. Haastatteluissa hän on kertonut, kuinka lapsuuden opettaja oli keksinyt antaa pikkuvanhalle, mutta opetuksesta epäkiinnostuneelle pojalle porkkanaksi vapaat kädet ohjata kirjoittamiaan näytelmiä koulutovereidensa kanssa. Varhainen Rushmore-elokuva peilaa hauskasti noita aikoja, mutta myös myöhemmistä, yhä tyylitellymmistä elokuvista voi aistia saman kekseliään, vähän lapsekkaan energian. Sitä paitsi lapsen, vaikka aikuistuneenkin sellaisen, näkökulmalla […]