jaahas. kannoin itsenäisyyspäivän ratoksi mustan nahkasohvani sille uumoiltuun paikkaan olohuoneeseen, vain todetakseni, että eihän se käy. ei ollenkaan. 

rakas vanha sohvani näyttää valtaisalta rotiskolta, ja niin kovin mustalta. 

ja ei värikään nyt se kynnyskysymys ole, mutta kulmasohva, joka peittää valtaisat ikkunat lähes kokonaan, ei tunnu ollenkaan oikealta ratkaisulta. ilmava olohuone valtaisan kauniine maisemaikkunoineen onkin yhtäkkiä ahtaan oloinen ja jopa raskas. 

sohvan hankinta on hirveän hankalaa. kauniit ja laadukkaat sohvat maksavat aivan hirveitä summia, ja koska paras ystäväni Chloe kullanvaaleine turkkeineen rakastaa sohvia, teettää tämä yhtälö sohvahankinnasta entisäkin kalliimman – ainoa järkevä vaihtoehto on nahkasohva.

pellavasohva tai etenkin samettisohva olisi aivan ihastuttava, mutta nyt en anna järjen väistää päätöksenteossa. neulamaisten koirankarvojen irtihankaaminen kangassohvasta ei ole puuha, mihin tahtoisin käyttää aikaani tuntitolkulla viikottain. toisaalta kangasverhoilu on lähes poikkeuksetta ainakin tuhatlappusen verran edullisempi kuin nahkaverhoilu, ja usein irrotettava ja helposti pestävissä. 

ihan ensiksi pitäis kuitenkin löytää tilaan kauniisti istuva malli. kollaasiin keräämiäni lähes kaikkia sohvia yhdistää leijuva olemus ja sirot metallijalat – jokin tässä tyylissä selvästi viehättää. 

olisiko Sinulla ehdottaa koiran kestävää ja kaunista sohvaa?  

kuvien sohvat:  musta Fogian Tiki sohva, Adea Baron ja Bon , &Tradition Cloud sohva,& Decotique Le Grand Air