Tag: Lauran tyyli

Lälläslää, meitsillä on uusi mekko! Harva vaate piristää niin kuin kiva kolttu, joka passaa sekä päiväkäyttöön että lauantaihippasille. Hyvällä mäihällä se herättää henkiin myös vaatekaapin vanhat kaverit – vaikkapa sitten paksuhkon silkkipusakan, joka on taas ajankohtainen kiitos viilenneiden ilmojen.  Kaks kärpästä yhdellä iskulla, sanon mä! Mikäs tässä lällätellessä, siis. Superia sunnuntaita!  

Olen ihastumassa. Enkä aivan kehen tai mihin tahansa: vietän kuherruskuukautta New Yorkin kanssa. On totta, että uuteen kaupunkiin muutto toimii salamarakkauden klassisimman kirjaesimerkin tavoin: aluksi kaikki tuntuu ihanalta ja jännittävältä ja saa pohtimaan, mitä onkaan elämällään aiemmin tehnyt. Kuten rakkaussuhteessa, ihastuksenkohteen kääntöpuoliin havahtumiseen menee oma aikansa. Kyllähän niitäkin on – ne vaan jäävät umpirakastuneen silmissä vähemmälle huomiolle.  Tänä […]

Kävipäs niin hassusti, että kartoitin uuden vintage-putiikin. Leppoisa lauantaikävely vei minut Narniaan, äskettäin kotikulmillani avattuun käytettyjen tavaroiden aarreaittaan, ja lapasestahan se lähti. Kiitos jonkun vaatekaappiinsa kyllästyneen hienon rouvan, meitsin syygarderoobi täydentyi juuri kahdella helmellä: ihastuttavan kenzomaisella, eläinkuvioisella hameella ja puuterisella silkkikauluspaidalla.  Kauhukakara tosin pukee ne tennareiden kanssa, ja as they say: muuta ei sitten tarvitakkaa! Metkaa […]

Pusuja Lontoosta! Pariisin-kuvien kera mennään, mutta sehän ei mitään haittaa, kun samalta on näytetty jo monta päivää.  Eka päivä Lontoossa meni ihan niin kuin aavistelinkin: vuokrasin pyörän ja jätin kartan kotiin. Hyvin pärjättiin! Illalla osasin jo vetää hämyisen paluumatkan shoreditchiläisestä baarista majapaikkaan kuin vanha tekijä.  Sen kummempia suunnitelmia en ole päivilleni tehnyt, joskin rullailemaan lähdetään […]

Reppureissaaja ei tyylillä koreile. Paitsi jos tiedossa on häät, ja laukkuun pakattu mekko, huulipunaa ja pariisilaismummon katukirppikseltä parilla eurolla ostettu huivi.  Pariisin-asukuvia ei ole blogissa pariin vuoteen näkynyt, joten sellaiset täytyi räpsiä vanhojen aikojen muistoksi. Välissä on lähtenyt tukka, ja onpa kyllä tyttökin muuttunut. Romanttisiin Pariisi-hepeniin pukeudun enää vain ani harvoin, mutta väriövereihin lähden mukaan […]

Täällä ollaan – taas!  Poissaolon aikaisista sydämistä kiittävät tanssivat tennarit sekä tyttö. Ehkä myös t-paita, joka eksyi asuun puolivahingossa viime viikolla. Yksivärinen trikoo ei ole koskaan ollut ominta alaani, mutta sitäkin on tullut nyt viime aikoina kokeiltua. Ja mikäs tässä rentoillessa! Edessä on viimeinen työviikko ennen lomaa, ja taistelen viimeisten lippuhankintojen ja matkajärjestelyiden kanssa. Luovuus on ollut koetuksella moneen kertaan, […]

Sanottava se on: statement-korut ovat blogimaailman suurin klisee heti instagram-kuvakollaasien jälkeen.  Itseäkin ihan huvitti, kun vedin tämän möhkälekorun menneellä viikolla esiin. Tällä irtoaisi varmaan lausunto jos toinenkin. Sen suurempaa statementtia ei korusta sen ostohetkellä vuonna 2009 löytynyt, eikä löydy kyllä nytkään. Kaameasta käännösnimestä voisi sentään jo luopua tällä vuosikymmenellä. Olisiko esimerkiksi suomenkielinen jättikaulakoru mitään?  No ihan varppina! Siksi kysynkin: […]

Tukkakatastrofin jälkeinen pukeutumisankeus sen kun jatkuu, ja huivi alkaa jo ihan pikkuisen pänniä, mutta onneksi ollaan joskus ilmankin oltu! Kas tässä tyylejä, joissa olen hiihtänyt asukuvissa ja tosielämässä monta päivää viimeisen puolen vuoden aikana: Laskin muuten kolmentoista lookin otannalla ostaneeni tänä vuonna uutena neljä vaatetta –kaksi neuletta ja t-paitaa – sekä yhdet kengät. Valtaosa asuistani koostui vanhoista, käytettynä […]

Kas tässä asu kesäpäivältä, jona vielä hymyilytti. Opin männäviikolla, että hiustenleikkuu kannattaa hoitaa aina omin päin, vaikka siihen ei skillsejä noin lähtökohtaisesti löytyisikään. Pitkän työviikon päätteeksi lähdin eilen leikkauttamaan tukkaa kesäkuntoon tuttuun kampaamoon omien värkkäilyjeni sijaan.  Köpelöstihän siinä kävi. Syystä tai toisesta kampaaja ei kuunnellut sanaakaan ohjeistuksistani, ja leikkasi meikälle – tadaa – kaljun! Puoli päätä sain pelastettua neuvottelemalla, kun […]

Tänään juhlistetaan Yhdysvaltain kansallispäivää, ja kinkerilookkini on vihdoin kasassa – järisyttävän viiden minuutin mallailun jälkeen.  On tässä stailaillessa onneksi muutakin touhuttu. Olen nimittäin parin päivän aikana ehtinyt: 1) nukahtaa meikit naamalla ja herätä pandana aamukasilta (ei ok.)  2) pyytänyt ainoastaan jälkiruokalistaa ravintolassa, ja vetänyt aamiaisella karamellikastiketta (täysin ok.)  3) saanut ilon ja kunnian toimia amorina, kun minua […]