Ihastukseni kilpipiilea

Olen viime aikoina antanut neljä kasvilahjaa:

• Ystävälleni synttärilahjaksi, kun satuimme sopivasti näkemään pitkästä aikaa melkein oikeana päivänä. (Ja vähän myös raskauslahjaksi, koska olen siinä iässä ja elämäntilanteessa, että vauvauutisia tulee aika ahkeraan.)
• Siskoni uuteen kotiin (siitä kerroin lisää täällä).
• Poikaystäväni veljelle ja hänen tuoreelle vaimolleen häälahjaksi (täällä kerron, miten lahjakasville kävi lentokoneessa).
• Ystävälleni tuparilahjaksi.

Kaikki antamani kasvit ovat olleet kilpipiileoita, latinaksi pilea peperomioides. Rakkaan muita nimiä ovat kiinalainen rahapuu, pannukakkukasvi ja lähetyssaarnaajakasvi.

Sen lisäksi, että kilpipiileoita on hyvin saatavilla, oli valintaani muutama muukin syy:

Kilpipiilea on melko halpa. Suomessa ostin kasvit Plantagenista, jossa maksoin noin 15 cm:n korkuisesta yksilöistä muistaakseni 12 euroa. Lontoossa pienen kilpipiilean voi saada viidellä punnalla, isompien hinnat pyörivät 10-15 punnan tuntumassa. Ihan pienimpiä löytää hyvällä tuurilla kirppareilta ja katumarkkinoilta parilla eurolla tai punnalla (syy siihen alla).

Kilpipiileasta saa pistokkaita. Kympin hintaisessa kilpipiileassa on luultavasti jo yksi tai muutama pistokas, jotka voi helposti erottaa ja istuttaa omaan ruukkuun. Kiitos sen, sain sekä tuparilahjan että huonekasvin itselleni samalla hinnalla. (Suurin osa postauksen kuvista on siitä meille jääneestä pienimmästä pistokkaasta, joka ilokseni näyttää puskevan jo uusia lehtiä.) Erottaminen on superhelppoa: kaiva emokasvia ja pienempää tainta yhdistävä juuri esille mullan alta ja katkaise se terävällä ja puhtaalla veitsellä. Multaan istutetulta pistokkaalta voi odottaa uusia lehtiä reilun kuukauden päästä.

Ylipäätään kilpipiilea kasvaa ihanan nopeasti. Tai ihanan ja ihanan, olen kuullut myös piilean omistajista, jotka ovat melkein pulassa kasvin synnyttämien pikkupiileoiden kanssa. Kun kaikki läheiset on lahjottu, voi vauvakasvit jättää kasvamaan myös samaan ruukkuun. Tästä löytyy ihan upeita esimerkkejä, jos googlaa vaikkapa giant pilea. Kilpipiilea voisikin sopia samanlaiseksi sukukasviksi kuin äidiltä saamani kultaköynnös.

Kilpipiilea on ollut jo vuosikymmeniä suosittu huonekasvi myös länsimaissa, mutta kukkakauppoihin se on löytänyt tiensä ihan viime vuosina. Aiemmin kun kenelläkään ei ollut tarvetta ostaa kilpipiileaa kaupasta, vaan se levisi suoraan kasvinystävältä toiselle. Vielä 10 vuotta sitten kilpipiilean metsästäminen kaupoista länsimaissa oli itse asiassa lähes mahdotonta, eikä se kuulunut kauppojen peruskokoelmaan.

Kilpipiilea on kotoisin Etelä-Kiinan vuorilta, ja siellä sitä on kasvatettu koristekasvina jopa sadan vuoden ajan. Vuonna 1945 kilpipiilea löysi tiensä Norjaan Kiinassa asuneen lähetyssaarnaajan mukana (tästä johtuu yksi nimityksistä, muut liittynevät lehtien ulkonäköön). Siellä se alkoi levitä kodista toiseen pistokkaiden avulla, mutta vielä 1970-luvulla Lontoossa ihmeteltiin, että mikä kasvi tämä tällainen pyöreälehtinen oikein on. Kaupallinen kasvatus alkoi vasta 2010-luvulla, minkä jälkeen kasvista onkin tullut trenditietoisten vakiovalinta.

Kilpipiilea on helppohoitoinen. Olen kirjoittanut lahjakasvieni oheen lyhyet hoito-ohjeet:

Viihtyy valoisassa, mutta ei suorassa auringonpaisteessa. Itä- tai pohjoisikkuna on yleensä hyvä. Kastelu suunnilleen kerran viikossa, multa saa vähän kuivahtaa välissä. Jos lehdet nuupahtaa, anna lisää vettä.

Easy as that.

Kilpipiileaan liittyy symboliikkaa. Jotkut uskovat, että jos kilpipiilean multaan upottaa kolikon, tuottaa kasvi omistajalleen mammonaa ja vaurautta.

Toinen uskomus on, että kilpipiileaa ei pitäisi koskaan ostaa kaupasta, sillä ne alut kuolevat toisin kuin pistokkaina muilta saadut. (Pistokkaiden saamiseen taas liittyy sellainen uskomus, että niistä ei saisi kiittää. Pöhköä, jos minulta kysytään.) Olen ajatellut kuitenkin, että lahjaksi ostaminen on ihan ok, eikä toivottavasti tuota saajalle ikävää ja epäonnea.

Kaikkein ihaninta kilpipiileassa ja se syy miksi rakastan huonekasveja on kuitenkin sen kauneus. Kilpipiilean näkeminen tekee minut onnelliseksi. Siistin pyöreät lehdet erottuvat muiden kasvien joukosta, ja vaaleanvihreä väri on ihastuttavan raikas. Ja ne vauvakasvit, ovathan ne nyt ihan todella suloisia!