Voi jestas kun tähän aikaan vuodesta iskee aina hurja viljelyvimma. Haaveilen runsaasta keittiöpuutarhasta. Viljelisin harvinaisia lajikkeita ja kävisin aina iltaisin poimimassa päivän sadon. Sitten siirtyisin keittiöön. Kokemus on kuitenkin opettanut, ettei se menisi ihan niin. Edellisessä asunnossamme oli iso parveke, jonka valjastimme viljelyksille. Juhannukseen asti jaksoimme niitä hoitaa, mutta sitten innostus lopahti. Lokakuussa tyhjensimme parvekkeelta joko pystyyn kuivuneita tai täysin mädäntyneitä kasveja epätoivoissamme.

Nykyisen asunnon parveke ei mahdollista suuria viljelyksiä, mutta jotenkin se vihervimma on taltutettava. Se taitaa nimittäin olla ihan geeneissä, parhaimmillaan isovanhemmillani oli mökillä 80 viinimarjapensasta. Minun vihervimmani keskittyy lähinnä syötäviin kasveihin ja tänä vuonna lähdin hoitamaan sitä versotuksella. Aurinkoisille keittiön ikkunalaudoille mahtuu useampikin verso.

Siemenet ostin Hyötykasviyhdistyksen Alku & Juuri kaupasta Mechelininkadulta. Sain sieltä myös hyvät ohjeet versotukseen. Ensin levitetään reilu sentti multaa astiaan, kastellaan hyvin ja tasoitetaan. Siemenet ripotellaan päälle ja niitä saa olla todella tiheästi. Kastellaan toisen kerran ja päälle laitetaan kelmu, johon on pistelty ilmareikiä. Sitten vain odotetaan ja ihmetellään. Ja käydään katsomassa kasvun ihmettä useamman kerran päivässä.

Minun versoni kasvoivat syötävään mittaan noin viikossa. Ensimmäiseksi kokeilin parsakaalia ja sangoa. Ensimmäinen satsi on nyt syöty lähes kokonaan ja toinen satsi on tulossa. Kaikki sujuu siis oikein hyvin, onhan juhannukseen vielä aikaa.