Who am I?
Mä en ikinä ajatellut, että kirjottaisin blogia. Tuntuu tosi kiusalliselta ajatuksella edes että joku muu lukisi mun ajatuksia. Mä en ole mitenkään erityisen hyvä kirjoittaja, mulla on lukihäiriö. En ole myöskään mitenkään kauhean hauska, mulle vaan sattuu tosi paljon asioita mistä olisi hauska kirjottaa. Näinpä päätin kerrankin kokeilla tätä, antaa sille mahdollisuuden. Tämä on myös loistava tapa harjoittaa taas Suomea! Vaikka tietty juttelen koko ajan perheen ja ystävien kanssa suomeksi, niin silti, mun koko elämä täällä on englanniksi. Olen myös tehnyt aiemmat opinnot englanniksi, ja edellisessä työpaikassa projektin kieli oli englanti. Nyt pitää vähän skarppaa ja kirjoittaa myös suomeksi.
Mulle kirjoittaminen on aina ollut tietynlainen terapiamuoto. Se mikä on negatiivistä siinä, on se, että tuskin kovin moni menee terapiaan kertomaan kivoja juttuja, ja sitä kuinka hyvin niillä menee. Tämä näkyy mun tekstissä, yleensä kirjoitan asioista jotka ahdistaa/häiritsee/kiusaa. Nyt yritänkin ottaa haasteen kirjoittaa myös niistä kivoista asioista, koska niitä on paljon!
Minusta – mä olen 28-vuotias ja asun Hollannissa. Olen asunut täällä nyt reilu kaksi vuotta. Tätä ennen mun ulkomailla-asumiskokemus (tätä tarkoitan, että mun suomi on kamalaa, onko tämä sana??) olin vaihto-oppilaana Pohjois-Carolinassa vuoden 16-vuotiaana. Tulin Hollantiin alunperin tekemään maisteria, koska tuntui, että jos en tee sitä nyt niin en sitten koskaan. Ajoitus tuntui myös aika täydelliseltä, ei ollut parisuhdetta tai muutakaan mitä miettiä, oli helppo lähteä. Tarkoituksena oli tulla tekemään vuoden pre-masters opinnot, vuoden maisteri, ja lentää takaisin Suomeen. Suomessa mulla on mun ihana perhe, ystävät, ja sillon vielä oli työpaikka josta olin opintovapaalla. Elämä kuitenkin päätti toisin, ja kun pre-masters opinnot alkoivat olla lopuillaan, tapasin miehen jnejnejnejne, miten nää jutut nyt menee, ja nyt olen täällä maisterin jälkeenkin. Mulla on nyt täällä ihana mies, ihana koti, ja loistava työpaikka. En kuitenkaan koe Hollantia omakseni, vaan haaveilen Suomeen paluusta.
Aiheita joista haluan kirjoittaa ovatkin opinnot hollannissa ( mikä on toisin, mikä yllätti, mikä oli aivan perseestä, mikä oli kivaa), eläminen ylipäätänsä täällä (kulttuurierot – voi kyllä, niitä on paljon!), nuorena naisena olo IT-alalla (olen projektipäällikkö automaatio-firmassa ja näytän 12-vuotiaalta, ’jee’), ja ihan mitä muuta vaan mitä mieleen tulee. Mulla ei ole mitään selvää genreä tälle, vaan tämä tulee olemaan tälläista ajatusten virtaa. Mun postaukset tulee luultavasti olemaan aika lyhyitä, en ole oikein jaarittelija. Good luck with reading.