Vuoden parhaat
Jaahas, aika perinteisen (kyllä joku kaksi kertaa tehty asia on jo perinne) vuosikatsauksen vuoden parhaista jutuista!
1. Paras maku: Syntymäpäiväillallistani vietettiin Lonnan saaren ravintolassa, joka yllätti meidät hurjan positiivisesti. Vuosi 2017 on muutenkin ollut mainio ruokavuosi: aloitimme poikaystävän kanssa keväällä yllätystreffit-konseptin, joka on vienyt meidät usein ihan mahtavien makuelämysten äärelle.
2. Paras palvelu: Whim. Olen nyt ollut paljon mainostetun liikennesovelluksen Whimin asiakas n. 3 viikkoa ja olen hurjan tyytyväinen. Whim on älyttömän näppärä sovellus, joka siis yhdistää joukkoliikenteen, taksit ja autoilun yhden palvelun alle. 49 € kuukausimaksulla saat rajattoman määrän HSL:n kertalippuja, jotka ostetaan palvelun kautta aivan kuten HSL:n Mobiililippu-sovelluksessakin. Mutta ehkä mikä parasta, sovelluksen kautta saa max. 5 km taksimatkat 10 € hintaan. Whimin ansioista (tai takia, en ole sittenkään niin varma onko tämä niin hyvä juttu) olen raaskinut ajaa taksilla jo kolme kertaa kolmen viikon sisällä, vaikka yleensä piheilen taksien suhteen valtavasti. Keväällä palvelu laajentuu myös kaupunkipyöriin. Mahtava homma! (Kannattaa ladata sovellus nyt kun 49 € /kk tutustumistarjous on vielä voimassa – kuka tietää mikä hinnaksi tulee kun toistaiseksi voimassaoleva tutustumistarjous päättyy).
3. Paras matkakohde: Tallinna. Kävin Tallinnassa vuoden aikana jopa kolme kertaa (postaukset tammikuun reissusta ja lokakuun visiitistä), joka kerta yhtä mahtava: ihania kylpylöitä, hienoja ja edullisia ruokakokemuksia.
4. Paras kulttuurielämys: Kävin tosi monessa esityksessä tänäkin vuonna, mutta huomaan, etten edes kirjoittanut niistä kovin monesta, koska niissä oli kaikissa vähän jotain vikaa. Tai ei ehkä vikaa, mutta ei vaan sykähdyttänyt sillä tavalla kuin taiteen tulisi sykähdyttää. Yksi ihana esitys oli elämäni ensimmäinen aikuisnukketeatteribiisi Missing Amelia Earhart, jonka tulevia esityksiä voi tsekkailla Kuuman Ankanpoikasen sivuilta.
5. Paras elämys: Torikortteleiden KOTI Sleepover -taidemökkikylässä nukuin parhaat yöunet maagisessa ympäristössä.
5. Paras albumi: Löysin monta uutta ja hienoa musiikkituttavuutta tänä vuonna (kuten Highasakite, Vaults ja Skott), mutta kyllä vaan London Grammarin levy vei tämän kategorian voiton.
6. Paras kirja: Kirjavuoden korkkasi Anthony Doerrin Kaikki se valo jota emme näe. Mahtava kirja joka värisyttää vieläkin. Erityispojot helposta luettavuudesta: ahmin kirjan muutamassa päivässä.
7. Paras elokuva: R&A:ssa nähty Three Billboards Outside Ebbing, Missouri onnistui samanaikaisesti olemaan hauska, alapäätyylisen törkeä, viisas ja liikuttava. Aika hyvä kombo.
Kiitos vuosi 2017 näistä kokemuksista – tulkoon uusi vuosi vielä järisyttävämpiä elämyksiä eteeni!