Miksi kaikki mahtavat uutuuskirjat ilmestyvät juuri syksyllä, kun kesällä luin turhanpäiväistä hömppää tahdilla kirja per päivä, ja syksyllä saattaa mennä monta viikkoa ennen kuin ehdin / jaksan / kykenen tarttumaan yhteenkään? Meneillään on kotimaisen kirjallisuuden ja eritoten naiskirjailijoiden supersyksy ja suorastaan ahdistaa kun en ole siinä mukana.

Osittain kyse on siitä, että kyseisten kirjojen varauslista kirjastossa on älytön. Lähimpänä maalia olen varaussijalla 96. Tämä on tietysti mahtihomma kyseisille kirjailijoille – huippua, että kirjat kiinnostavat ja että nämä teokset ovat saaneet ansaitsemansa huomion!

Tähän väliin voisi huomauttaa, että tokihan on ihmisiä jotka ostavat kirjoja. Että miksi jonotan niitä kirjastosta, ehkä kirjailijatkin saisivat enemmän tuottoa jos ostaisin heidän kirjansa. Minä olenkin nimenomaan ihminen joka ostaa kirjoja, mutta vasta luettuaan sen. Anteeksi mitä? kysyt ehkä nyt. Mutta haluan, että kirjahyllyssäni on vain teoksia, jotka haluan lukea uudelleen ja uudelleen, joita haluan suositella ystävilleni ja lainata heille eteenpäin. 

Joka tapauksessa, syksyn lukulistallani ovat:

Sisko Savonlahti: Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu

Kuva: Gummerus

Syksyn varmasti hypetetyin kirja, josta olen lukenut vaan muutamia blogeissa esiintyneitä lainauksia, mutta tiedän jo niiden perusteella, että tulen tykkäämään kirjasta. Kyseessä on myös varmasti teos, josta tulen toivomaan että se olisi kirjoitettu vaikka 5 vuotta aiemmin, jolloin se olisi toiminut viihdyttävänä vertaistukena ja lämpimänä lohtuna omien pahimpien ”sinkku-urakriisi-mitä teen elämälläni-oon luuseri” -kipuilujeni aikana.

Julia Thurén: Kaikki rahasta

Kuva: Gummerus

Mahtavan Juliaihmisen ”talousraamattu”, josta myöskin tiedän jo etukäteen, että sen pitäisi kuulua jokaisen naisen yleissivistykseen. Itse aloin ylipäänsä ajattelemaan rahaa n. vuosi sitten Julian blogin innoittamana – sitä ennen raha oli vain asia joka vilahti tilillä palkkapäivänä ennen laskujen maksua. Sijoittaminen tuntui vieraannuttavalta silinteripäisten salkkumiesten hommalta enkä olisi voinut koskaan kuvitellakaan esim. pyytäväni palkankorostusta. Tämä ajattelu on onneksi jo alkanut muuttua, mutta vielä on opittavaa!

Mia Kankimäki: Naiset joita ajattelen öisin

Mia Kankimäen esikoisteos Asioita jotka saavat sydämen tykyttämään nopeammin kuuluu myöskin ”kirjoja jotka kaikkien tulisi omistaa” -listalleni. Rakastin tuota unelmista, itsensä ylittämisestä, kirjoittamisesta, heittäytymisestä ja riskien ottamisesta kertovaa kirjaa. Intohimoisista ja rohkeista uranuurtajista ja ”poikkeusnaisista” ammentava uutuus aiheuttanee jälleen akuutin matkakuumeen, sekä antaa tolkuttomasti inspiraation lähteitä.

Riikka Pulkkinen: Lasten maailma

Riikka Pulkkiseen suhtaudun hieman kaksijakoisesti. Pulkkisen esikoisteos Raja oli upea, kipeä ja tarkkanäköinen, mutta seuraavasta Totta-romaanista en sitten enää pitänytkään, ja sen vuoksi (kaiketi) en koskaan edes lukenut Pulkkisen kolmatta, vuonna 2012 ilmestynyttä Vierasta. Lasten maailmaa on kuitenkin kehuttu, joten haluan antaa sille mahdollisuuden.

Saara Turunen: Sivuhenkilö

Kuva: Tammi

Turusen Sivuhenkilö ei nyt enää mene syksyn uutuuskirjana, mutta lukulistallani se yhä silti roikkuu (pitkän kirjastojonon vuoksi). Turusen edellinen teos, Rakkaudenhirviö, oli mahtava ja odotan sen itsenäistä jatko-osaa innolla. Rakkaudenhirviö nauratti sillä kiusallisella funny because it’s true –kulmalla ja samalla itketti – hämmentävästi samastuin joka toisella sivulla päähenkilön neuroottiseen ja synkistelevään äitiin, joka toisella elämässä hapuilevaan päähenkilöön itseensä. En malta odottaa tarinan jatkoa.

Miten mahtavia mimmejä ja kirjailijoita meillä Suomessa onkaan, eläköön kirjat!