Välikommentti

Kiitos todella paljon kaikista kommenteista ”Ei siihen lapsettomuuteen kuole” – postaukseen! Olen mielenkiinnolla seurannut keskustelua ja vastaan kommentteihin ihan lähiaikoina. Haluan paneutua aiheeseen kunnolla ja tarvitsen siihen rauhallisen hetken. Siitä viive.

Minulla on myös toinen aihe, joka on juuri tällä hetkellä mielen päällä. Meillä oli torstaina mielenkiintoinen keskustelu Jenniferin kanssa. Saimme häneltä aika yllättävää palautetta ja sitä olen tässä nyt sulatellut. Vauvojen suhteen ei siis mitään hätää, mutta meidän välillä on hieman tilanne päällä… Huoh. Pahoittelut kryptisestä viestistä, mutta palaan asiaan pikimmitin täällä. Olenhan luvannut kirjoittaa kaiken, sekä ylä- että alamäet.

 

Ja sitten täysin off topic jotain positiivista! Tänään oli hieman nihkeä päivä, päätä särki ja motivaatio kaiken suhteen nollissa. Päätin kuitenkin raahautua työpaikan salille – vain todetakseni, että se on jo mennyt kiinni. Perkele. 

Lähdin hölkkäilemään takaisin kotia kohden, kunnes päätinkin koukata läheisen urheilukentän kautta. Pyyhe maahan, Spotifysta musat soimaan ja reenaamaan. Mahtava, lämmin syysilma, hyvä reeni, parempi mieli! Kyllä tämä tästä, ilon kautta!

Hauskaa lauantai-iltaa kaikille!

reenii.jpg

 

Puheenaiheet Raskaus ja synnytys Ajattelin tänään

Virallista vol 2

Joku lukija saattaa muistaa alkuperäisen Virallista – postauksen, jossa uhosin kertovani pomolle raskaudesta ja tulevasta äitiyslomasta. Tämä lukija saattaa myös muistaa postauksen, jossa pupu meni pöksyyn, enkä siis tohtinutkaan vielä asiasta puhua. 

Yhtäkkiä ohitse on hujahtanut useampi viikko ja aika alkaa olemaan kypsä asian suhteen. Siis eihän jäljellä ole enää kuin lokakuun rippeet ja marraskuu, josta olen suurimman osan reissussa. Sitten alkaakin jo joulukuu ja joululomat, tammikuu ja hupskeikkaa – helmikuun lopulla olen jäämässä pois!

Varsinaista strategiaa en ole sen kummemmin valmistellut. Ainoastaan mitä keskustelin mieheni kanssa kick-off meetingissä (tuosta voit lukea lisää täältä http://www.lily.fi/blogit/matkalla-perheeksi/kick-meetingin-hedelmia). Eli aika avoimesti aion kertoa tilanteestani ja toivon isolta pomolta ymmärrystä.

Jos ei muuta hyvää, niin viimeisten viikkojen aikana olen tehnyt paljon töitä suoraan hänen kanssaan ja olemme löytäneet yhteisen sävelen aivan eri tavalla kuin vielä reilu kuukausi takaperin. Minusta myös tuntuu, että hänen arvostuksensa minua kohtaan on noussut tällä välin, kun olen paiskinut myös esimieheni työt viimeisten kahden kuukauden ajan (minulla siis vaihtui suora esimies ja edellinen lähti jo elokuussa, uuden aloittaessa marraskuun alussa. Ja miksi en itse hakenut roolia? No tämän vauvaprojektin vuoksi).

Mutta kyllä se on jotenkin omitusta, miten pelottavalta ja epämiellyttävältä asian esittäminen tuntuu. Tämähän on elämäni yksi suurimmista ja iloisimmista uutisista! Myöhemmin tänään nähdään miten meni, kun nämä iloiset uutiset pudotan hänen pöydälleen.

Joka tapauksessa – vaikka duuni menisi alta, niin elämä jatkuu ja yhden oven sulkeutuminen avaa aina uusia, joiden olemassaolosta ei vielä aiemmin edes tiennyt. Näin uskon ja näillä mietteillä mennään eteenpäin!

just-because-things-didnt-work-out-the-way-i-had-imagined-they-would-doesnt-mean-another-door-didnt-open-opportunity-quote.jpg

Kuva / Picture source

Perhe Raskaus ja synnytys