Morsion polttarit – Päivä 1

Polttarit 1 - Mennään vaan

Huomenna on tasan viikko häihin, joten nyt lienee oiva aika kertoa polttareista! Tuo huike elokuinen viikonloppu, jolloin morsio yllätettiin.

Tytöt olivat olleet ansiokkaan ajoissa liikenteessä, sillä äitini ilmoitti muina naisina jo huhtikuussa, että aikoo varata meille tyttöjen hemmotteluviikonlopun Tallinnassa elokuun ensimmäisenä viikonloppuna, jos se meille siskon kanssa passaisi. No juu, kyllä käy kiitos – merkittiin kalenteriin. Minulle ei missään vaiheessa tullut mieleen, että tämä olikin taitavasti punottu juoni, vaan olin aivan varma, että polttarit olisivat seuraavana viikonloppuna, johon siskoni oli jonkun läpinäkyvän ja kökön tekosyyn varjolla minut varannut. VÄÄRIN. Sisko oli vaan niin ovela, että muka varasi minut ymmärtäen, että pitäisin tätä luonnollisesti polttariviikonloppuna. Niin ovelaa..

Noh, mitä sitten tapahtui. Minä pakkasin laukkuni ja hoidin itseni satamaan perjantaina neljän aikaan, jossa sisko olikin jo odottamassa. Äiti muka laitteli viestiä ratikasta ”ihan kohta siellä”. Kissankontit. Tyyppi oli mökillä. Sisko jutusteli niitä näitä hävyttömän hintaisesta vesipullosta ja minä tähyilin äitiä. Yhtäkkiä sisko kuitenkin ilmoitti kesken lauseen menevänsä käymään vessassa, ja silloin minulla välähti. POLTTARIT. Kohta ne jostain pomppaa porukalla. Mutta ehei, jälleen väärässä. Sen sijaan joku todella söötti poika käveli luokseni, katsoi silmiin ja sanoi ”Hei Elina, minä vien sinut nyt matkalle”. Selvä homma! Silmät sidottiin, korville laitettiin kuulokkeet ja aivan hurmaava kukkaseppele päähän. Korvalapuista alkoi kuulua ystäväni ääni, jossa hän selosti minun olevan matkalla siirtymäriitille kohti avioliittoa. Matkan aikana hän kehotti ajattelemaan kaikkia hyviä asioita puolisossani ja luottamaan saattajaan, hän osaisi kyllä tien.

Tepastelimme pienen tovin, minkä jälkeen minut istutettiin autoon. Silmät olivat edelleen sidotut ja kuulokkeet korvilla, mistä tässä vaiheessa tuli mukavaa musiikkia. Sain käteeni pienen skumppapullon pillillä ja keskityin nautiskelemaan kihelmöivästä odotuksesta ja hyvästä musasta. Auto kierteli ja kaarteli aikansa ja lopulta minulta otettiin kuulokkeet pois ja näky oli tämä:

Polttarit 2 - Mennään vaan

Kolme kaasoa kuikuilivat hymy korvissa Morsion reaktioita. Yhtenä hymynähän siinä. Tunnistin sijainniksemme Turun motarin ja hekottelin, sillä myös Sulhion polttarit suuntautuivat Turkuun. Ei vaan lähde Turku ihmisestä.

Polttarit 6 - Mennään vaan

Polttarit 7 - Mennään vaan

Polttarit 8 - Mennään vaan

Ajelimme ensimmäiseksi illaksi ystäväni Hannan perheen ihanalle kesähuvilalle Paraisille. Tytöt valmistivat meille illallista, kaatoivat punkkua lasiin ja lämmittivät saunaa. Välissä kuitenkin hiukan hassuteltiin:

Polttaripomput - Mennään vaan

Polttarit 4 - Mennään vaan

Polttarit 5 - Mennään vaan

Saunan jälkeen luovutin kukkaseppeleen säilytykseen ja käperryin hiukan jännittyneenä siskon viereen nukkumaan. Mitä seuraava päivä toisikaan tullessaan! Loppuun vielä viikon luontokuva siskosta saunamökissä.

Polttarit 9 - Mennään vaan

Ihanaa viikonloppua ystävät!

Suhteet Ystävät ja perhe Ajattelin tänään

Avioehto

Juridisesta näkökulmasta katsottunahan avioliitto on pelkästään varallisuusoikeudellinen oikeustoimi. Kovin paljon en kauppakorkean ensimmäisen vuoden kursseista muista, ensinnäkin aavistuksen verran railakkaan opiskelujen aloituksen ja toiseksi tylsien luentojen vuoksi, mutta verotuksen perusteiden avausluento on kuitenkin jäänyt minulle ja monelle muulle mieleen. Tuolla luennolla verotuksen professori Kari Hoppu käytti varmaan kokonaisen tunnin vakuuttaakseen jokaisen uuden opiskelijan avioehdon tarpeellisuudesta.

Asiahan ei luonnollisesti kauheasti ole vuosiin pohdituttanut, mutta asia tuli ajankohtaiseksi kun tähän avioliiton auvoiseen satamaan tässä ollaan kovaa vauhtia lipumassa. Varsinainen kimmoke oli pakko, sillä poikaystävä on osakkaana pienessä yrityksessä, jonka osakassopimuksessa on sovittu, että firman osakkeet rajataan avio-oikeuden ulkopuolelle. Samalla oli hyvä muutenkin keskustella näistä käytännön kysymyksistä. 

Avio-oikeushan merkitsee eron sattuessa oikeutta saada omaisuuden osituksessa puolet puolisoiden yhteenlasketun omaisuuden säästöstä. Avioehdolla voidaan rajata joko kokonaan molempien omaisuus avio-oikeuden ulkopuolelle tai vaihtoehtoisesti sopia tietyistä asioista, jotka olisivat eron sattuessa rajattu yhteisen omaisuuden ulkopuolelle. Hankalia tilanteita on kuulemma esimerkiksi syntynyt, jos perintönä saatujen yhteisomistuksessa olevien sukumökkien osuuksia on jouduttu myymään, kun entisellä puolisolla ei ole ollut varaa maksaa toiselle puoliskolle tasinko-osaa perintökiinteistöjen nostaessa yhteisen omaisuuden arvon korkealle. Yksi vaihtoehto onkin rajata perinnöt kokonaan avio-oikeuden ulkopuolelle, tai esimerkiksi vain kiinteistöt.

Avioehtohan on käytännössä sopimus, jossa aviopuolisot sopivat siitä, miten asiat hoidetaan jos kaikki ei mene niin kuin suunniteltiin aka ero tulee. Minä näenkin avioehdon samalla tavalla kuin vakuutuksen, se on sitä varten että jos pelikaani osuu turbiiniin ja homma leviää käsiin, on jo valmiiksi päätetty, miten toimitaan. Mitä selkeämmin tällaisia tilanteita varten on varauduttu, sitä helpommaksi elämänsä tekee. Todennäköisesti ennen kuin ero on ajankohtainen, asioita osaa pohtia joksenkin objektiivisesti ja yhdessä päättää, miten haluaisi raha-asiat tällaisessa tilaneessa hoitaa. Kun negatiiviset fiilikset lisätään rahasoppaan, on yleensä luvassa vain todella likaista ja ikävää jälkeä. Joillekin avioehdosta keskusteleminen tuntuu olevan kovin herkkä asia, ihan kuin ennustaisi liiton päätyvän eroon. Mutta eihän siitä suinkaan ole kyse!

Me päätimme ainakin firman osakkeet rajaavan avioehdon lisäksi tehdä myös keskinäisen testamentin samalla kertaa. Tällä varmistetaan se, että jos ja kun toinen menehtyy ennen toista, saa jäljelle jäänyt puoliso täyden hallintaoikeuden yhteiseen omaisuuteen loppuelämäksi. Hallintaoikeus on verotuksen näkökulmasta järkevämpi vaihtoehto kuin omistusoikeus, sillä tällöin perintövero ei mene kahteen kertaan. Tämä turvaa käytännössä sen, että perilliset eivät voi vaatia pesää jaettavaksi ennen kuin molemmat puolisot ovat siirtyneet ajasta iäisyyteen. Tässä vaiheessa elämää tämä tuntuu toki hyvin kaukaiselta, mutta kaikkeen on hyvä varautua, ja ajattelimme että paperit on parempi tehdä kuntoon heti, etteivät ne jää sitten myöhemmin hoitamatta.

Avioehdon laatimiselle on tiettyjä muodollisia vaatimuksia. Ensinnäkin avioehtosopimus tulee tehdä kirjallisesti. Se päivätään ja allekirjoitetaan ja kahden esteettömän henkilön on todistettava se oikeaksi. Avioehtosopimus tulee voimaan vasta, kun se toimitetaan maistraatille rekisteröitäväksi. Avioehdon voi myös tehdä missä vaiheessa vain avioliiton aikana ja sitä voi aina muuttaa. Kiveen hakattu ei siis tämä(kään) paperi ole.

Mitä ajatuksia avioehdot ja niistä puhuminen aiheuttaa? Puolesta vai vastaan?

 

Suhteet Oma elämä Raha Ajattelin tänään