Tag: Suru

  Tällä kertaa saattekin hyvin kuvapainotteisen postauksen, sillä ajattelin tässä samassa yhteydessä vähän esitellä teille tämänvuotista joulusisustustani kotona, erityisesti parvekkeen puolella johon panostin tänä vuonna kaikista eniten ja toivon, että se on tuonut iloa ja jouluista tunnelmaa myös ohikulkijoiden mieliin 🙂   Olen jo useampana vuonna miettinyt, miltä tuntuisi viettää joulua ihan yksin. Koskaan en […]

Liitän tähän postauksen alkuun viime syksynä Oonan viimeisistä päivistä kuvatun videon jonka olen julkaissut Youtube- kanavallani jo aiemmin, niin pääsette näkemään hänet ikään kuin vähän lähempää   Rakkaan Oona-koirani kuolemasta tuli syksyllä täyteen vuosi. Muistan kuin eilisen sen päivän, jolloin loppusyksyllä 2009 hänet sain sekä meidän viimeisen yhdessä täällä maan päällä vietetyn päivämme. Molempien kohdalla […]

Hedelmöityshoidoissa käyminen on äärimmäisen raskasta. Mitä kauemmin sitä rumbaa on takana, sitä raskaammaksi homma käy.   Pahimmillaan se on sitä, kun pettymys seuraa toistaan, ja aina uuden pettymyksen iskeytyessä päin naamaa se on moninkertaisesti kipeämpi kuin edellinen. Se hetki aiheuttaa mielelle valtavan kuormituksen – on monenlaisia, rumia hirveitä ajatuksia ja haastavia tunteita. Kun ne kaikki […]

Mulla on ollut tarkoituksena päivittää tätä blogia nyt vähän useammin. Ajatuksia on ollut postauksille paljonkin, mutta hiljaiseloksihan tämä taas meni. Elämä heitti eteen jälleen kerran ison ja raskaan asian. Vastoinkäymisiä ei tälle syksyä ole selvästikään vielä riittävästi, joten yksi sellainen tupsahti ihan odottamatta päin naamaa.   Oonan poismenosta on kulunut nyt reilut viisi viikkoa. Surutyö […]

          Aika eutanasiaan oli vasta alkuillasta puoli viiden aikaan. Päivä oli raskas, mutta toisaalta tavallaan kuitenkin ihana sillä saimme vielä olla yhdessä iltaan saakka. Tuntui aivan kamalalta odotella sitä hetkeä ja toivoin että aika vain pysähtyisi eikä sitä tulisikaan. Toisaalta taas toivoin kaiken olevan pian ohi, että voisin sanoa selvinneeni pahimmasta. […]

Ihmeitä tapahtuu joskus. Ne ovat niitä aivan pikkiriikkisellä todennäköisyydellä omaa elämää koskettavia juttuja, jotka osuvat kohdalle vain harvoille ja valituille. Niitä ei jaeta kaikille halukkaille, enkä jaksa uskoa niiden kävelevän vastaan vaikka toivoisin itseni uuvuksiin.   Kun lapsettomuusasia on jossakin esillä, joko netissä yleisen keskustelun alla tai sitä käydään läpi omassa lähipiirissäni niiden ihmisten kesken […]

Tästä syksystä on tulossa tosi raskas. Niin raskas että pelottaa miten selviän tämän kaiken yli kun vaikeimmat hetket ovat vielä edessä. Olen tiennyt tämän hetken tulevan ajankohtaiseksi lähiaikoina, mutta kun se nyt on ihan oikeasti käsillä tuntuu kaikki vaikeammalta kuin koskaan osasin odottaa.   Vanhempi koirakarvalapsistani on sairastanut nivelrikkoa nyt reilun kolmen vuoden ajan. Jo […]

”Ainahan te voitte / sinä voit adoptoida”, on yleinen lohduksi tarkoitettu lausahdus jonka tahattomasti lapseton saa kuulla, kun hedelmöityshoidot eivät meinaa tuottaa tulosta. Sen herättämät tuntemukset ovat meistä kullakin tosi yksilöllisiä, osan korvaan ehdotus ei kuulosta kovinkaan ikävältä kun taas toisille se on yksi hirveimpiä kommentteja mitä joku voi suustaan päästää. Ja kaikki tunteet ovat […]

Heippa taas, ja onnea sekä toiveiden täyttymisen aikaa kaikille vuodelle 2021! Uusi vuosi lähtikin käyntiin sellaisella vilinällä, että tämän ensimmäinen postauskin on saanut odottaa kirjoittamista ja julkaisua, joskin se on kyllä aina välillä pyörinyt tammikuun aikana mielessä. Aika vain juoksee, ja huomenna ollaan jo helmikuun ekassa päivässä. Se tarkoittaa mulle 30-vuotissyntymäpäivää heti kuun alkuun, sillä […]