Ladataan...
Mind the gap, mummy

Olin noin neljäntoista kun makasin eteisen lattialla ja itkin kivusta. Olin lähtenyt kesken koulupäivän kotiin terveydenhoitajan lähettämänä - diagnoosina kovat kuukautiskivut ja lääkkeksi määrättiin nappi Buranaa sekä lepoa.

Joka kuukausi sama juttu kuitenkin toistui ja lopulta päädyin yleislääkärin luokse hakemaan apua. Pikaisen keskustelun jälkeen poistuin sillä kertaa vastaanotolta e-pilleriresepti kourassa kotiin sastesanoin:

- Kovat kivut vähän niinkun kuuluu kuukautisiin joillakin naisilla.

Popsin viisitoistavuotiaasta lähtien laatta laatan perään pillereitä, mutta oireet eivät poistuneet täysin. Kivut piinasivat jo ennen kuukautisten alkua ja myös niiden aikana. Jokaiset kuukautiset olivat tuskaa ja kivut tekivät toimintakyvyttömäksi ja kaatoivat sänkyyn, joskus jopa oksensin kivusta. Joka kuukausi kipuja pelkäsi etukäteen, mutta samalla niihin jotenkin tottui - ehkä tää on sitten vaan normaalia - ajattelin.

Olin kuitenkin jo tuolloin melko varma kipujeni todellisesta aiheuttajasta ja mainitsinkin asiasta gynekologin luona, mutta vastauksena sain vain kehotuksen jatkaa hormonien syöntiä särkylääkkeiden kera.

Tuntui jokseenkin turhauttavalta, että kerrottuani vahvasta sukurasitteesta minua ei siltikään otettu mielestäni alkuun vakavasti. Tuntui, että nuorta ikääni vähäteltiin ja eräskin gynekologi sanoi, että ovat muutkin sairaudesta kärsivät saaneet lapsia. Tuolloin teininä lapset eivät olleet lähitulevaisuuden suunnitelmissa ja vain helpotus kipuihin oli toiveenani, joten sitä jäi melko avuttomaksi asian kanssa.

Sairaus, jota epäilin jo tuolloin ja johon minulla on rankka sukurasute oli Endometrioosi, eli kohdun limakalvon sirottumatauti.

Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy kohdun ulkopuolella, tavallisesti vatsakalvon pinnalla pikkulantiossa, emättimen ja peräsuolen välissä tai munasarjojen pinnalla.

Pesäkkeet aiheuttavat kudokseen kroonisen tulehdusreaktion. Estrogeeni vaikuttaa pesäkkeiden kasvuun. Munasarjojen erittämän estrogeenin lisäksi myös endometrioosipesäkkeet itse tuottavat estrogeenia. Periaatteessa endometrioosia voi olla missä tahansa vatsaontelossa tai jopa sen ulkopuolella (Lähde: TERVEYSKIRJASTO.)

Tämä sanahirviö on hirviö itsessään, joka vaikuttaa monin tavoin siitä kärsivän elämänlaatuun. Toisekseen sairaus on hyvin yksilöllinen ja oireet eivät ole kaikilla samoia, joten diagnoosia ei yleensä tehdä ilman laparoskopiaa, eli tähystystä. Joskus diagnoosi voidaan kuitenkin tehdä esimerkiksi ultraäänilöydöksen perusteella, mutta tähystys on varmin keino. Näin ollen sairaudesta saattaa kärsiä yhä useampi, mutta virallinen diagnoosi puuttuu. Endometrioosi onkin melko yleinen sairaus, vaikka siitä ei välttämättä puhuta kovinkaan paljon.

Omalla kohdallani olen siinä mielessä onnekas, että olen onnistunut raskautumaan kaksi kertaa, mutta kaikille endometrioosista kärsiville raskaus ei ole itsestäänselvyys. Eräs yleisimpiä oireita onkin lapsettomuus, mutta kuten sanoin oireet ovat hyvin yksilöllisiä ja tämä ei suinkaan ole ainut oire.

Tällä hetkellä yleisimpänä hoitokeinoina on hormonien jatkuva syöminen, jolloin kuukautisia ei välttämättä tule joka kuukausi tai ainakin ne tulevat niukemmin tai vähemmän kipeinä. Hormonit lisäksi pysäyttävät tämän kavalan taudin etenemisen, joten monesti hormonien popsiminen/ saamainen muuta kautta ovat taudin hoitomuotoina. Raskaus myös useissa tapauksissa rauhoittaa oireita.

Leikkaus on hoitokeinoina laajalti levinneissä rajuoireisissa tapauksissa. Onkin hurjaa ajatella, kuinka suuria määriä ja kuinka pitkiä aikoja hormonivalmisteita endometrioosista kärsivät joutuvat elämänsä aikana syömään.

Itse olen vielä toistaiseksi säästynyt operaatioilta, mutta kovat kivut ovat edelleen osa elämääni joka kuukausi ja vähän muulloinkin. Toivonkin, että tietoisuus tästä sairaudesta lisääntyisi ja toivoisin, että jokaista tästä kärsivää kohdeltaisiin yksilönä.

Tahtoisinkin muistuttaa kaikkia erittäin tärkeästä asiasta;

Oli nainen nuori tai vanha - kuukautiskipujen ei kuulu lamaannuttaa ja estää normaalia elämää! Ottakaa kovat kivut puheeksi lääkärin kanssa!

x Henna

Ladataan...
Mind the gap, mummy

Muutimme Suomeen kaksi viikkoa sitten, mutta jotenkin tuntuu kuin Lontoon elämästä olisi jo kuukausia. Niin nopeasti solahdimme takaisin tänne ja elämä lähti rullaamaan omalla painollaan.

Paperiasioita (KELA, osoitteenmuutokset, sopimusasiat jne) joutuu aina hoitamaan kun muuttaa maata, mutta muita käytännön asioita ei välttämättä heti tule ajatelleeksi.

Muuttolaatikoita purkaessani tämän kaiken hässäkän keskellä ryhdyin miettimään asioita, jotka ovat helpottaneet tätä prosessia ja ajattelinkin jakaa nämä vinkit myös teille, mikäli joku toinen on samassa tilanteessa.

1. Kirpputorit

Muutaessamne ulkomaille myimme suurimman osan huonekaluistamme. Jätimme varastoon muutaman huonekalun sekä astioita ja vuodevaatteita. Tuo konmaritus oli varsin hyvä idea, sillä varastosta löytyi ainoastaan aidosti tarpeellisia asioita. 

Nyt sisustaessamme uutta asuntoamme, on ollut mukavaa kun turhaa tavaraa ei ole ja samalla olemme voineet hankkia suuremmaksi osaksi meitä oikeasti miellyttäviä huonekaluja. Lisäksi hiljaa hyvä tulee - asenne on täytynyt omaksua, mikä on tehnyt kaltaiselleni malttamattomalle todella hyvää.

Uusia huonekaluja emme ole juuri ostaneet, mutta olemme kiertäneet kierrätyskeskuksissa, penkoneet vanhempiemme varastoja sekä surffailleet nettikirppiksillä.

Kehotankin muita paluumuuttajia tarkastelemaan käytettyjen tavaroiden tarjontaa, sillä monen uuden huonekalun hankinta voi tulla nopesti todella kalliiksi ja kierrätyshän on aina hyväksi!

Suomessa voidaan (ainakin vielä toistaiseksi) nauttia neljästä vuodenajasta, mutta tämä seikka tietää samalla myös useita vaatehankintoja, jotka puolestaan tietävät lovea lompakkoon.

Paluumuuttajalle saattaa tulla yllätyksenä välikausivaatteiden, kurahousujen, toppapukujen jne. hankinnat. Vaikka asuimme briteissä, emmekä trooppisessa ilmastossa ja emme olleet kovin kauaa pois Suomesta, tuli kaikkien vaatteiden hankinnat silti melkoisena ryppäänä.

Briteissä pärjää helposti samoilla kengillä ja ulkovaatteilla lähes ympäri vuoden, mutta Suomessa tämä ei ole mahdollista.

Vinkkaan tässäkin kohden kurkkaamaan kirppiksien tarjontaa, sillä varsin hyväkuntoisia ulkovaatteita pyörii kirpputoreilla, pitää vain etsiä oikeista paikoista! Meilläkin kahden lapsen välikausivarusteisiin olisi mennyt satoja euroja ilman kiereätystä.

Moni paluumuuttaja ei välttämättä huomioi sitäkään seikkaa, että Suomessa päiväkodeissa ja kouluissa luistellaan sekä hiihdetään, joten urheiluvälineitäkin kannattaa penkoa kirppiksiltä tai tuttujen varastoista.

Paljon parjatut Facebook-kirpputorit ja roskalavat kannattaa tosiaan kurkata, eli eikun yv, av jne!

2. Päivähoitopaikka

Me halusimme säilyttää lapsillamme briteistä tarttuneen kielitaidon, joten halusimme heidät englanninkieliseen päiväkotiin täällä Suomessa.

Päivähoitopaikka olikin ensimmäinen asia, jota lähdimme selvittämään kun päätös paluumuutosta tehtiin ja meillä kävikin hyvä tuuri kun löysimme molemmille lapsille paikat juuri siitä päiväkodista, jota toivoimmekin. Syksyllä paikkoja on yleensä paremmin tarjolla kun kesken vuoden, joten olimme oikeaan aikaan liikkeellä.

Vinkkaankin päivähoitoikäisten lasten paluunuutajavanhempia laittamaan päivähoitohakemukset sisään miltei heti kun muutto varmistuu.

Moneen paikkaan jonot saattavat olla pitkiä, joten hyvissä ajoin kannattaa olla liikkeellä. Kunnalliselta puolelta (ainakin pääkaupunkiseudulla) hoitopaikka pystytään tarpeen vaatiessa järjestämään lyhyelläkin varoitusajalla, mutta tällöin hoitopaikan sijainti ei ole välttämättä aivan asuinpaikan lähellä.

3. Asunto

Meillä ei ollut asuntoa odottamassa, joten katto pään päälle oli löydettävä mahdollisimman pian. Kävimme kesällä Suomessa lomaillessamme muutamassa asuntonäytössä ja haravoimme tarjontaa. Tuolloin emmme tehnet kauppoja, mutta jatkoimme etänä metsästystä ja pohdimme jatkoa.

Kolmas vinkki paluumuuttajalle onkin valjastaa jokin luotettava henkilö asunnonkatsojaksi, mikäli ei itse pääse paikalle. Vuokra-asunnon voi etänä hankkia nykyään aika helposti, sillä videopuhelut mahdollistavat kierroksen asunnossa virtuaalisesti. Asunnon ostajan kannattaa tietenkin itse käydä näytössä, sillä ostaminen on aina iso investointi.

Meille löytyi onneksi lopulta koti oikein hyvältä sijainnilta. Sijainti ja luonnonläheisyys olivatkin meillä ykköskriteereinä etsiessämme asuntoa ja tämä toteutui, joten ei valittamista! 

Näillä vinkeillä toivottelen hyvää viikonloppua kaikille!

x Henna

 

 

Ladataan...
Mind the gap, mummy

- Ah, you are going back home!

- Tervetuloa kotiin!

- Miltä tuntuu olla kotona?

Palasimme Suomeen noin viikko sitten, eli toisin sanoen palasimme kotiin - ainakin monen mielestä. 

Esimerkiksi lontoolaisen taksikuskin, lentokentän Kotipizzan mainoksen ja ystävien mielestä tämä muuttomme oli kotiinpaluu, mutta minusta nuo toivotukset tuntuivat aluksi jostain syystä hassuilta.

Viimeisen vuoden kotimme on näet ollut muualla ja täällä kävimme ainoastaan pikaisilla pyrähdyksillä. Suomi on toki synnyinmaamme ja täällä on meille tuttua ja turvallista, mutta vuoden aikana sitä ehti jo tottua ajatukseen siitä, että koti on siellä hälyn, melun ja betonin keskellä - Lontoon sykkeessä. Vaikka asuntomme ei koskaan varsinaisesti tuntunut omalta, oli siellä lainakalusteiden keskellä silti kotimme.

Sanoisinkin, että koti on minulle ennemmin tunne kuin fyysisen asuinpaikka. Ja nyt kuitenkin kotimme on jälleen täällä, missä lapset voivat vapaasti kirmata kotipihalla ja missä sukulaiset asuvat vain lyhyen automatkan päässä.

Fyysisesti olemme siis kotona, mutta pää vielä yrittää päästä mukaan tähän kaikkeen. Lentokone kuljetti tänne noin viikko sitten, mutta tuntuu kuin siitä olisi jo ainakin kuukausi. Elämä ja arki muuttuivat niin nopeasti.

Muutimme uuteen asuntoon viime viikonloppuna ja tytöt aloittivat päivähoidon maanantaina. Tavarat oli hädintuskin kannatettu sisään kun mies lensi jo Lontooseen töihin. Täällä sitä on totuteltu uuteen arkeen, joka tosiaan lähti rytinällä käyntiin. Hyppäsimme suoraan syvään päähän - tällaista etäperhe-elämää tulee olemaan tästä lähtien pari viikkoa kuukaudesta.

Lasten päiväkoti on onneksi lähtenyt melko mukavasti käyntiin ja olen itsekin pystynyt opiskelemaan ja laittamaan kotia kuntoon. Ensi viikolla aloittelen myös työhommia, joten on tässä ollut kerrakseen. 

Myimme suurimman osan huonekaluista ennen ulkomaille muuttoa ja nyt olemmekin etsineet uusia tilalle. Päätimme, että tällaisen mahdollisuuden edessä etsimme mahdollisimman paljon oikeasti kivoja huonekaluja, jotka myös kestävät aikaa sekä kulutusta. Olemme kiertäneet kirpputoreja ja kolunneet vanhempiemme varastoja ja muutamia helmiä onkin löytynyt, voisin kertoa niistä myöhemmin lisää! On ollut tavallaan vapauttavaa kun tavaraa ei ole hirveästi. Yllättävän vähälläkin pärjää!

Muuttokuormamme Lontoosta oli neljä matkalaukkua sekä kaksi postitettua laatikkoa, joten muuttokin oli melko helppo, kiitos vielä apureille. Tosin pesukonetta meillä ei vielä ole ja ruokapöytäkin saapuu myöhemmin - lapsiperheen kannalta melko oleelliset sanoisin!

Onneksi anoppini on hakenut pyykkejä pesuun ja oma kone saapunee ensi viikolla. Olohuonepiknikitkin ovat pian historiaa kun pöytä saapuu ennen viikonloppua.

Aika nopeasti solahdimme tähän suomalaiseen arkeen ja aika Lontoossa tuntuu enää vain kaukaiselta muistolta, vaikka siitä on vain muutama hassu viikko kun arki ja rutiinit olivat siellä.

Nyt kuitenkin jonkun aikaa elämme suomalaista elämää ja nautimme luonnosta, tukiverkon läheisyydestä, lasten vapaudesta liikkua omalla pihalla kavereiden kanssa sekä kohtuuhintaisesta päivähoidosta. Katsotaan miten monta vuotta tätä arkea vietetään ja kutsuuko maailma vielä vai jäämmekö tänne - tulevaisuus näyttää! 

Kiva jos pysyt mukana seuraamassa, vaikka tahti on hieman ollut hidas kaiken tämän hälinän keskellä :)

x Henna

 

 

Ladataan...

Pages