1 000 tavaran haaste ja 500 karsittua tavaraa myöhemmin
Aloitin juhannuksen 2023 jälkeen 100 tavaran haasteen eli tarkoituksena oli saada karsittua 100 tavaraa. Tämä määrä tuli minulla muutamassa päivässä täyteen, joten kymmenkertaistin tavoitteen ja ryhdyin 1 000 tavaran haasteeseen. Nyt tuota haastetta on kulunut virallisesti puolet eli olen saanut karsittua 500 tavaraa kodistani! 500 karsittua tavaraa – Hurjaa!
500 karsittua tavaraa ja fiilikset
500. karsimani tavara oli oma auto, mikä on itselleni iso asia. Minulla on ollut oma auto käytössä yli 12 vuoden ajan, joten nyt opettelen elämään autottoman elämää. Tai eihän se ihan niin mene, meidän taloudessa on edelleen yksi auto yhteisessä käytössä, mutta koska oma osuuteni on reilusti alle puolet koko auton arvosta, en näe tätä niinkään omana tavarana vaan laina-autona. Käytän siis sitä silloin, kun minulla on tarve ja mahdollisuus käyttää. Hätävarana kuljen bussilla. Tämä ratkaisu tehtiin säästösyistä, sillä kahden auton pitäminen ei ollut taloudellisesti kannattavaa.
Ennen haastetta ajattelin, että 1 000 tavaraa on jo sen verran paljon, että varmasti pääsen lähelle ääriminimalistisuutta tuon saavutettuani, sillä minulla ei lähtökohtaisesti ole paljoa tavaraa – tai niin kuvittelin. Nyt kun haastetta on kulunut puolet, tarkalleen karsittuja tavaroita on 575, olen alkanut miettimään, riittääköhän 1 000 tavaraa sittenkään. 100 tavaraa tulee yllättävän nopeasti täyteen, kun hetken aikaa keskittyy karsimiseen. 10 kertaa tällainen määrä ei siis vielä ole niinkään paljoa ja 500 tavaraa väljempänä ei näy niin paljoa kaapeissani. Osaksi saattaa johtua myös siitä, että varastoin näitä karsittuja tavaroita huoneessani aina jonkin aikaa, ennen kuin saan vietyä ne kirpputorille. En siis pysty näkemään työni tulosta heti.
Vieläkö ääriminimalistiksi?
Tiedostan, että minulla on vielä liikaa tavaraa ja karsittavaa löytyy. Minua motivoi suuresti vähäinen tavaramäärä ja olen valmis tekemään suuriakin uhrauksia sen eteen. Toisaalta minua harmittaa, että joitain tavaroita en vain saa karsittua ennen kuin ne menevät rikki, missä saattaa mennä vuosia. Tämä siitä syystä, että tuntuisi materiaalien tuhlaukselta luopua hyväkuntoisesta ja täysin käyttökelpoisesta tavarasta, jotka ovat vielä mieleeni. Etenkin vaatteet ovat tällaisia.
Tällä hetkellä tuntuu, että tästä syystä on vaikea saada enää karsittua tavaroita, minkä vuoksi haasteessa on kestänyt jo tovi. Olen saanut nyt ne kaikista turhimmat asiat karsittua. Voin aivan hyvin käyttää loppuja tavaroitani, mutta niiden loputtua tai rikki mentyä en välttämättä ostaisi enää uutta.
Karsimisprojektin aikana olen huomannut muutoksen kulutuskäyttäytymisessäni. Etenkin vaatteiden kohdalla lasken usein kuinka monella vaatekappaleella pärjäisin arjessani. Esimerkiksi vaikkapa kauluspaidat. Lasken kuinka monta omistan ja mietin kuinka monta todellisuudessa tarvitsen. Näin pystyn pitämään paremmin tavoitteeni mielessä ja ajatus auttaa minua myös valmistelemaan itseäni näiden ylimääräisten kappaleiden karsimiseen.
Koska tiedän omistavani jo ihan tarpeeksi, ei minulla ole mielihaluja nettishoppailla tai vierailla kivijalkakaupoissa, sillä haluan keskittyä saamaan vanhan tavaran pois kaapeistani. Toki tiettyjen yritysten alennusmyynnit tuottavat kyllä tuskaa ja mielihaluja, minkä vuoksi jätän (verkko)kaupat kiertämättä. Vuoden aikana hankintoja onkin suhteellisen vähän eikä esimerkiksi vaatteisiin kulu oikeastaan yhtään rahaa.
Projekti ääriminimalismi on siis edelleen elossa ja voimissaan!