Asioita, joita ajattelen öisin
Olen aikaisemmin valittanut, että pahimpia on aamut. Ja jos puhutaan syksyn pimeistä aamuista, niin ne todellakin ovat pahimpia. Mutta samaan hengenvetoon sanottakoon, että ei ole mitään herkkua herätä painajaisiin keskellä yötäkään. Ja jos syysaamut voivat olla epätoivoisen lohduttomia, niin yöt taas voivat olla äärimmäisen ahdistavia. Sitä luulisi, että lomalla nukkuisi hyvin ja heräisi virkeänä. Näin ei kuitekaan viime yönä ollut. Näitä asioita ajattelen öisin, kun herään painajaiseen. 
- Jos herää painajaiseen, uskaltaako laittaa uudelleen nukkumaan. Mitä ovat todennäköisyydet, että sama uni jatkuu? Auttaisiko, että yrittää ajatella jotain mukavaa ennen kuin nukahtaa uudelleen. Jos siis ylipäänsä enää nukahtaa.
- Jos puree hampaita yöllä yhteen oikein kovaa, voiko hammas haljeta? Miten osaisi rentouttaa leuat, kun tuntuu, etteivät ne asetu enää ollenkaan normaalisti paikoilleen, vaan ovat jäykät ja jumissa? Missä menee se oma sietokyvyn raja ennen kuin asialle tekee jotain?
- Miksi toisiaan yöllä on kylmä ja kuuma samaan aikaan? Onko se alkava flunssa? Onko koronavuosi muuttanut hormonitoimintaa, vai onko kyseessä alkavat vaihdevuodet? En muista, milloin olen viimeksi nukkunut niin, että olisin virkeä ja rentoutunut aamulla. Pitäisikö yrittää aloittaa taas rautakuuri, vaikka se on vatsalle niin sietämättömän kivuliasta?
- Miksi minulle on niin vaikeaa, jos joku ei pidä minusta? Jos epäilen, ettei joku pidä minusta, näen painajaisia, joissa yritän kaikin tavoin selvittää tilanteen. Yllätyin yksi yö itsekin siitä, miten alitajunnassa asia vaivaa minua enemmän kuin tajunnan tasolla päivisin tajuan.
- Miksi neljän päivän loma kotona perheen kesken tuntuu enemmänkin rangaistukselta kuin lomalta? Ehkä se pitkään jatkunut ylikuormitus vain alkaa näkyä itse kunkin jaksamisessa. Voi, kun olisi tukiverkkoja lähellä. Katkeruus puristaa sydäntä jokaisen instassa nähdyn stoorin kohdalla, jossa jonkun lapsi on päässyt mummolaan pääsiäiseksi, viikonlopuksi tai ihan muuten vaan.
- Miksi toisina öinä miehen kuorsaus ei häiritse ollenkaan, ja toisina öinä tekisi mieli laittaa mies vaihtoon, tai vähintään rakentaa takapihalle oma yksiö, jossa saisi nukkua rauhassa?
Kuvat eivät varsinaisesti liity postaukseen. Instan puolella seuraavat ehkä huomasivat, että sain testiini Cura fo Sweden -painopeiton. Painopeiton kerrotaan rentouttavan ja rauhoittavan. Se lupaa parantaa unenlaatua. Painopeitto on ollut mielenkiintoinen kokemus, vaikka aluksi se tuntui liian painavalta. Painolla on kyllä ollut rauhoittava vaikutus. Se on ajoittain jopa parantanut unenlaatua. Tätä postausta lukiessa lienee kuitenkin selvää, että ihmeitä ei painopeittokaan tee, jos muuten on öisin hankalaa.
Pahoittelut pahan mielen postauksesta. Joskus vain on hyvä sanoa asioita ääneen. Löytyykö sieltä muita, jotka miettivät näitä samoja asioita öisin?
Parempaa uutta viikkoa!
Lue myös: Bruksismi ja elämäni hirvein pääkipu