Hei, olen Trendissä!

Yksi unelmani toteutui tänään! Nimittäin pääsin lehteen, jota ihailen, ja jota olen lukenut yli kaksikymmentä vuotta! Keväällä sain yllättävän, mutta mieluisen sähköpostin Virpi Salmelta, joka oli lukenut tammikuisen juttuni hiusidentiteetistä. Hän oli kirjoittamassa juttua hiuksista, ja kysyi, voisiko haastatella minua. Olin tietenkin heti mukana! Ja tässä se lehti viimein on! Hei, olen Trendissä! 

Trendin jutussa puhutaan siis hiuksista. Pitkät hiukset, lyhyet hiukset, värjätyt hiukset, luonnolliset hiukset – mitä ne kertovat meistä? Vai kertovatko mitään? Hiukset ovat näkyvä osa ihmistä, ja monille todella tärkeät. Moni, minä mukaan lukien, haluaa, että hiukset ovat osa tyyliä. Että ne kuvastavat sitä, millainen persoona niiden kantaja on. Ne ovat osa sitä tarinaa, jota haluan muille minusta kertoa. Eri elämäntilanteissa muuttuu monesti niin ihminen kuin hiuksetkin. Trendin juttuun haastateltiin myös erikoistutkija Erica Åbergiä. Hän antaa kiinnostavan kulman siihen, miksi hiukset ovat meille usein niin tärkeät.

Enempää en jutusta paljastaa, se teidän täytyy lukea itse. Ja vaikka itseäni luonnollisesti kiinnostaa eniten se, millaiseksi oma juttuni muotoutui, ei suosikkilehteni petä muidenkaan artikkeleiden osalta. Elokuun Trendi on täynnä kiinnostavia ja inspiroivia naisia.Yksi heistä on idolini, bloggaaja Eeva Kolu, joka on juuri julkaissut esikoisteoksensa meidän sukupolvemme kokemasta uupumisesta. Odotan juttuja sekä kirjaa kovasti.  Otan illalla paremmin aikaa itselleni, linnottautun makkariin noiden kuvassa näkyvien keksien kanssa, ja luen koko lehden kannesta kanteen.

Jos kaipaat vielä enemmän vakuutteluja siitä, miksi sinun kannattaisi lukea uusin Trendi, niin kurkkaa päätoimittaja Mari Karsikkaan kolme syytä lukea elokuun Trendi.

Miten sinä ajattelet omista hiuksistasi? Siinä ne roikkuvat mukana, vai ovat tärkeät, ja kuvastavat identiteettiäsi?

Ihanaa torstaita! Minä leijun tämän päivän hymy korvissa asti 🙂

Kommentit (1)
  1. Pitkään puolipitkää polkkaa ja etuhiuksia kasvattelin ja vihdoin juhannuksen tienoilla sain juuri ja juuri kaikki etuhiuksia myöten kiinni ylös isolle nutturalle.
    Korona aikana ei päässyt kampaajalle, joten sekään ei saanut edes niitä kuivia latvoja leikkauttamaam ja näin hiukset sai kasvaa vapaasti. Puolen vuoden kampaajalla käymättömyys päättyi heinäkuussa, jolloin kuivat latvat siistittiin ja empä saanutkaan enää hiuksia niin hyvin kiinni. Ehkäpä se hieman harmitti, joten palasin vielä autolta takaisin ja pyysin kampaajaan leikkaamaan koko tukan lyhyeksi, kun kerran alettiin. No nyt hiuksia ei sitten saa ollenkaan kiinni.
    Aluksi olin iloinen näkyvästä hiusmuutoksesta, nyt vähän harmittas. Mutta kasvaapa tuo, hitaasti kylläkin.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *