Luontoretkivinkki: Hitonhauta

Jos vain mainitaan sana retki, niin meidän perheen pojat on heti messissä. Kahden ulkoilmaihmisen kanssa eläessä olen itsekin oppinut nauttimaan luonnossa liikkumisesta ja raikkaasta ulkoilmasta. Lauantaina paistoi aurinko täydeltä taivaalta, ja me pakaismme eväät reppuun, ja lähdimme seikkailulle hassulta kuulostavaan paikkaan. Nimittäin Laukaassa sijaitsevaan Hitonhautaan.

Hitonhauta on jääkauden aikana muodostunut 800 metriä pitkä rotko, jonka jylhissä seinämissä on talvisin komeat jääseinämät. Varsinaisia taideteoksia! Paikka ei ollut minulle entuudestaan tuttu, vaan bongasin retkivinkin yhdestä fb-ryhmästä. Pienen googlettelun jälkeen osoitteeksi paljastui Hitonhaudantie 102, jonka asetimme auton navigaattoriin. Matkaa Hitonhaudalle on Jyväskylästä noin 45 minuuttia. Sopivan matkan päässä pientä päiväretkeä ajatellen. Paikka oli myös helppo löytää, ja luontopolku alkaa heti parkkipaikan vierestä.

Hieman nikottelin, kun poika iloisesti kysyi, että minne olemme menossa. Tuntui vähän kuin olisi kiroillut, kun vastasin, että Hitonhaudalle. Mistä lie hauska nimi saanut alkunsa :D

Olimme kaikki varustautuneet kumppareilla, sillä aurinko sulattaa lunta ja jäätä jo melkoisen tehokkaasti. Jalkinevalinta olikin osittain onnistunut, koska reitti oli melkoisen märkä. Hitonhaudan luontopolku ei ole ihan sieltä helpoimmasta päästä, ainakaan näin lopputalvesta, sillä epätasaisessa jäisessä maastossa kulkeminen on liukkailla kumppareilla jokseenkin haastavaa. Useammassakin jyrkässä kohdassa pääsin laskemaan pyllymäkeä, sillä kumppareissa ei ollut lähes laikaan pitoa. Minulla oli jalassa verkkarit, joten märkä takapuoli oli taattu.

Uskomattoman kaunista turkoosia jäätä! Hitonhauta on luontokuvaajan paratiisi.

Kumpparit olisivat kaivanneet osan matkasta piikkejä alleen. Aurinkoinen sää oli houkutellut paljon retkeilijöitä paikalle, ja minä tunnuin olevan ainoa arkajalka, jotka kiipeileminen liukkaalla pelotti. 

Reissu huipentui luontopolun päässä olevalle laavulle, jossa söimme eväät ja paistoimme makkaraa. Auringon ja nuotion lämmössä märkä takapuolikin unohtui. Pojan mielestä retki ei ole täydellinen ilman makkaranpaistoa, itse olisin pärjännyt mehulla ja täytetyllä sämpylällä :D Seuraava retki Hitonhaudalle tehdäänkin sitten kesällä, jolloin paikka näyttää varmasti ihan eriltä! 

Onko Hitonhauta sinulle tuttu? Tykkäätkö kulkea luonnossa?

Mainiota maanantaita! Kannattaa pysyä kuulolla, nimittäin tällä viikolla on luvassa melkoisen kiva arvonta! Fb:n puolella on päässyt vaikuttamaan palkinnon sisältöön, ja näyttäisi siltä, että lahjakortti vaatekauppaan on yhdelle onnekkaalle luvassa.