Meillä asuu #kasvurauha
Välillä omaa painoa ja omaa minäkuvaa tulee mietittyä, ja niistä keskusteltua puolison ja ystävien kanssa. Vaikka en aina ihan tyytyväinen omaan peilikuvaan olekaan, en ole niitä ihmisiä, jotka valittelisivat kovaan ääneen omia virheitään tai haukkuisivat itseään tai muita. Syyllistyn kuitenkin itsekseni soimaamaan omaa peilikuvaa ja miettimään kehon parannuskohteita.
Toisissa on helppo nähdä ulkoinen ja sisäinen kauneus. Ja sisäisen kauneuden kautta myös ihmisen ulkonäkö näyttäytyy viehättävänä. Itsevarmuus ja itsensä arvostaminen saa ihmisen näyttämään hyvältä! Itseään ei aina osaa nähdä niin kauniina, varsinkin kun peilistä katsoo ei-niin-nuori, väsynyt ja ylipainoinen nainen. Yritän silti ajatella itsestäni kauniisti, ja suhtautua kehooni lempeästi. Yritän keskittyä kaikkeen siihen, mikä itsessäni on hyvää!
Nyt, kun minulla on lapsi, koen omaan vartaloon lempeästi suhtautumisen vielä tärkeämpänä. Haluan antaa lapselleni oikeanlaisen esimerkin vartaloon ja painoon suhtautumisesta. En halua välittää lapselleni viestiä, että itseään(tai toisia) saa haukkua! En halua, että lapseni ajattelee, että hän on millään tavalla huonompi, tai vähemmän arvokas, mikäli hän on painavampi/kevyempi/pidempi/lyhyempi/mitä vaan kuin joku toinen. Sydän särkyy jo ajatuksestakin, että hän tulevaisuudessa ei pitäisi itsestään, tai pitäisi itseään rumana! Kukaan tuskin voi välttyä kokonaan arvostelulta, siispä yritänkin jo valmiiksi miettiä, miten näistä asioista lapselle puhutaan.
Törmäsin vasta instagramissa ihaniin lauseisiin, joista meinasi nousta tippa linssiin. Kyseessä on Jenny Lehtisen Vaakakapinan kampanja ”Meillä asuu #kasvurauha”. Tämä kampanja on niin hieno ja tärkeä, että halusin nostaa sen blogiini! Lapsen kasvurauhan tärkeät teesit voit lukea kokonaisuudessaan täältä!
Tässä myös muutama hyvä ajatus asiaan liittyvästä artikkelista, jossa lastenpsykiatri Janna Rantalaa haastatateltiin:
”Meillä on mahdollisuus antaa lapselle kasvurauha omista peloistamme ja ahdistuksistamme.”
”Miten me olemme ja toisiamme rakastamme, se on lapsen itsetunnon kannalta kaikkein tärkeintä.”
”Oma keho on niin yksityinen asia, ettei sen kommentointi, varsinkaan negatiiviseen sävyyn, tee hyvää kenellekään. Siitä huolimatta kehojamme tarkastellaan jo lapsesta asti. Puntarille pyydetään hypähtämään tuon tuosta ja uusia lukemia verrataan edellisiin.”
Koko artikkelin pääset lukemaan täältä. Taidampa tänään rutistaa taaperoa astetta tiukemmin, ja sanoa jälleen kerran, että ”Sinä olet ihana!”.
Toivon koko sydämestäni, että teilläkin asuu kasvurauha! Onko tämä kampanja jo sulle tuttu? Miten teillä puhutaan omasta kehosta? Millaisen esimerkin sinä annat lapsellesi?
Lämpöä päivääsi!