Miksi aloin kirjottamaan blogia?

Ystävät ja tuttavat kysyvät usein, mistä keksin alkaa kirjoittamaan blogia ja mistä keksin kaikki aiheet. Ajattelin kirjottaa tästä ihan oman postauksensa, jossa yritän hieman avata matkaani bloggaajaksi.

Kaikki lähti varmaankin siitä, kun valmistuin vuonna 2007, ja elämääni tuli yllättävän paljon lisää aikaa, kun naamani ei enää ollut koko ajan kiinni tenttikirjassa, ja ajatukset eivät harhailleet yötä päivää opinnoissa. Silloin löysin blogit! Vuonna 2007 blogeja ei vielä ollut kuin kourallinen (tai ainakin se näytti siltä), ja ensimmäiset lukemani blogit olivatkin hyvin päiväkirjamaisia valokuvattomia kertomuksia karustakin elämästä. Minua kiehtoi, että joku ventovieras kirjoitti niin avoimesti elämästään, ja jopa niistä kurjista asioista.

Kuka muistaa sellaisia blogeja kuin Turisti tai Lost in the supermarket? Sitten oli se yksi blogi, jota kirjoitti nainen, joka oli naimisissa vangin kanssa. En muista blogin nimeä, mutta se oli kaikessa karmeudessaan koukuttava! Ja perustui kai naisen päiväkirjoihin. Muistaako joku nimen? 

Blogi-intoni lisääntyi, ja laajensin lukuvalikoimaani. Aloin seuraamaan muoti ja lifestyle aiheisia blogeja, kuten Mungolife ja Nelliinan vaatehuone. Kiinnostuin hääblogeista omia häitä suunnitellessa ja raskausblogit vaihtuivat äitiysblogeihin vauvan synnyttyä. Blogien lukeminen oli samalla sekä inspiroivaa että jännittävää! Blogeista sai ideoita omiin häihin, ja taas toisaalta vertaistukea koliikkivauvan äitinä. Missä olisinkaan ilman kaikkea sitä tietoa ja vertaistukea raskaudesta, synnytyksestä tai vauva-ajasta, jos en olisi lukenut kokemuksia blogeista?

Toinen merkittävä sykähdys on varmasti se, että minä ja mieheni kiinnostuimme valokuvauksesta.  Hankimme järjestelmänkamerat sekä kävimme valokuvauskursseilla.  Kuvausintoa oli niin paljon, että facebookini ja instatilini täyttyivät kuvista. Johonkinhan ne kaikki hienot ja vähemmän onnistuneet taidekuvat piti saada :D Nälkä kasvoi syödessä. 

Vauvavuonna olin kotona, ja koliikin helpottaessa tarvitsin jotain omaa tekemistä. Huomasin, että minulla alkoi olla niin paljon asiaa, etten enää kehdannut laittaa sitä kaikkea facebookin seinälle, tai kaataa töistä tulevan miehen päälle iltaisin. Sanoinko jo, että minulla ei juurikaan ollut äitikavereita? Niimpä päätin perustaa blogin, jossa kuvani pääsisivät esille, ja joka olisi foorumini purkaa kaikki sisällä kupliva sanottava. Tarvitsin jotain luovaa ja omaa. 

Lily oli luonteva alusta blogille, sillä sen ilme oli kaunis, ja siellä oli mahtava yhteisōllisyys. Luin useampaa Lilystä lōytyvää blogia, ja halusin päästä näiden fiksujen naisten joukkoon. Lisäksi pohja oli valmis, joten aloittaminen oli helppoa! Ei muuta kuin kirjoittamaan! 

Ensin ajattelin, että kirjoitan kaikesta siitä raskaastakin, mitä ajatuksissa pyörii. Mietin uuvuttavan vauvavuoden jälkeen, että purkaisin ne kaikki ikävätkin fiilikset blogiin. Antaisin ja saisin vertaistukea. Anonyymisti tietenkin. Pian kuitenkin huomasin, että blogi oli itselleni antoisimmillaan vähän sellaisena hömppänä hyvänmielen lifestyleblogina, jossa teemoina on perheen lisäksi tyyli, leffat, ruoka ja kauneus. En halunnutkaan velloa niissä negatiivisissa fiiliksissä, joissa olin edellisen vuoden viettänyt. 

Ja niimpä tämä blogi on muotoutunut nykyiseen muotoonsa. Ihanaksi sillisalaatiksi, joka toimii estraadina kaikelle sille, mistä milloinkin olen innostunut. Valokuvaus ja oman elämänsä supermallina toimiminen ovat sellaisia juttuja, että niihin jää vähän koukkuun. Niissä haluaa kehittyä. On mahtava fiilis, kun joku sanoo, että on saanut iloa tai inspiraatiota mun blogista :) Kiitos siis, että luet ja ehkä jopa jätät kommentin. 

Bloggaaminen on antanut niin paljon! Mutta se onkin sitten jo kokonaan uusi tarina. Miksi sinä aloitit bloggaamisen? Tai jos et bloggaa, niin oletko joskus harkinnut aloittamista?   

Loistavaa lauantaita! Täällä istun junassa suunnistamassa kohti seikkailuja :)