Viikko sitten lauantaina tapahtui jotain, josta olen haaveillut pitkään. Nimittäin neljän jälkeen iltapäivällä meille kotiin saapui tuttu MLL:n hoitaja, ja me pääsimme puolison kanssa kahdestaan treffeille. Tuntuu, että viimeisestä kahdenkeskisestä ajasta on ikuisuus. Korona, työt, stressi ja kiire ei ole ollut ideaali kombo parisuhteen hoitamiselle. Tämä vuosi on koetellut paitsi omia hermoja ja jaksamista, niin myös parisuhdettakin kovalla kädellä. Yhdet treffit ei ole parisuhteen pelastus, mutta alku se kyllä on. Treffiasuna toimi Neulomon uusi Nora-mekko.

Neulomon Nora on mukava pikkumusta

Olen katsellut Neulomon mustaa Nora-mekkoa jo pidempään sillä silmällä, että siitä saisi monipuolisen pikkumustan. Naisellinen leikkaus ja miellyttävä trikoo kuulostaa täydelliseltä yhdistelmältä. Tykkään ¾ mittaisista hihoista ja A-linjaisesta helmasta. Yhteistyössä Neulomon kanssa pääsinkin Nora-mekkoa testaamaan. Viikko sitten lauantaina oli treffien kunniaksi ihanan aurikoinen ja lämminkin päivä. Ajattelin, että nyt on oiva hetki sujauttaa uusi mekko päälle.

Ehkä se on lähestyvä keski-ikä, tai talven jälkeinen tottumattomuus, mutta todettava on, että mekon helma tuntui hieman liian lyhyeltä. En ole ikinä ollut minimekkojen ja -hameiden käyttäjä, mutta näin talven ja pitkien housujen jälkeen pikkumustassa oli hieman epävarma olo. Onkohan helma kuitenkin vähän liian lyhyt minulle? Vilahtaako alkkarit, kun kumarrun? Jollekin toiselle tämä pituus voi olla just soppeli, tai jopa liian pitkä. Minulle mekko vaatii hieman totuttelua.

Näitä kuvia katsoessa mekko ei näytä yhtään liian lyhyeltä, joten lyhyyden fiilis on selvästi omassa päässä. Yhdistin mustan mekon rennosti valkoisiin tennareihin ja ihanaan kukkapantaan. En ole pantaihmisiä, mutta etuhiusten myötä on ollut pakko totutella. Etuhiukset on pakko saada välillä pois kasvoilta, ja siihen panta on ihan paras. Tämä Cailapin panta on lisäksi supersuloinen. Kokonaisuus oli juuri sopivan kevyt ja kesäinen.

Parisuhteen ja mielenterveyden hoitoa

Lauantai tuntui juhlalliselta monestakin syystä. Ensinnäkin tuntui oikeasti kesältä. Lämpö ja valo vaikuttavat valtavasti niin omaan kuin ympärillä olevien ihmisten mielialaan. Toisekseen, nyt kun ravintolat ja palvelut alkavat pikkuhiljaa aukeamaan, tuntuu vielä enemmän siltä, että kyllä asiat vielä järjestyvät. Se, että pääsi treffeille, lemppariburgeripaikka Morton on aukaissut ovensa, ja että ulkona kävellessä tuli ilman takkiakin lämmin, tuntui todella hyvältä. Tuntui vapaalta. Instan puolella yksi seuraaja kommentoi osuvasti, että kyllä tämä tästä. Täytyy vain ottaa päivä kerrallaan.

Tätä mantraa olen itselleni hokenut viime päivät. Ja se tuntuu auttavan. Kun kaikki tuntuu liian raskaalta, ja siltä ettei tästä selvitä, muistutan itseäni, että päivä kerrallaan. En mieti viikon tai kuukaden päähän, tai stressaa tulevia. Hengittelen syvään, ja otan päivän kerrallaan. Monet tällä hetkellä raskaat asiat selviävät tavalla tai toisella kesän loppuun mennessä. Eikä kesälomaankaan ole enää kuin vajaa kuukausi! Teki hyvää kävellä käsi kädessä ja jutella rauhassa. Suhteemme alkuvuosina mies piti minua aina kädestä kävellessämme. Minnehän sekin jäi vuosien saatossa? Yritän palauttaa tämän tavan, ainakin treffi-iltoina, jos ei muuten.

Miten sulla menee? Mitä tykkäät tästä Neulomon Nora-mekosta?

Huomasin muuten, että tämä Nora-mekko on tällä hetkellä alennuksessa puoleen hintaan!

Tsemppiä uuteen viikkoon!

Lue myös: Päivän asu – culottes ja Neulomon Viola t-paita

*mekko saatu