Luontoretkivinkki: Hitonhauta

Jos vain mainitaan sana retki, niin meidän perheen pojat on heti messissä. Kahden ulkoilmaihmisen kanssa eläessä olen itsekin oppinut nauttimaan luonnossa liikkumisesta ja raikkaasta ulkoilmasta. Lauantaina paistoi aurinko täydeltä taivaalta, ja me pakaismme eväät reppuun, ja lähdimme seikkailulle hassulta kuulostavaan paikkaan. Nimittäin Laukaassa sijaitsevaan Hitonhautaan.hitonhauta.jpg

perheretki.jpg

Hitonhauta on jääkauden aikana muodostunut 800 metriä pitkä rotko, jonka jylhissä seinämissä on talvisin komeat jääseinämät. Varsinaisia taideteoksia! Paikka ei ollut minulle entuudestaan tuttu, vaan bongasin retkivinkin yhdestä fb-ryhmästä. Pienen googlettelun jälkeen osoitteeksi paljastui Hitonhaudantie 102, jonka asetimme auton navigaattoriin. Matkaa Hitonhaudalle on Jyväskylästä noin 45 minuuttia. Sopivan matkan päässä pientä päiväretkeä ajatellen. Paikka oli myös helppo löytää, ja luontopolku alkaa heti parkkipaikan vierestä.

Hieman nikottelin, kun poika iloisesti kysyi, että minne olemme menossa. Tuntui vähän kuin olisi kiroillut, kun vastasin, että Hitonhaudalle. Mistä lie hauska nimi saanut alkunsa 😀

hintonhauta-laukaa.jpg

retkivinkki.jpgOlimme kaikki varustautuneet kumppareilla, sillä aurinko sulattaa lunta ja jäätä jo melkoisen tehokkaasti. Jalkinevalinta olikin osittain onnistunut, koska reitti oli melkoisen märkä. Hitonhaudan luontopolku ei ole ihan sieltä helpoimmasta päästä, ainakaan näin lopputalvesta, sillä epätasaisessa jäisessä maastossa kulkeminen on liukkailla kumppareilla jokseenkin haastavaa. Useammassakin jyrkässä kohdassa pääsin laskemaan pyllymäkeä, sillä kumppareissa ei ollut lähes laikaan pitoa. Minulla oli jalassa verkkarit, joten märkä takapuoli oli taattu.

jääkiipeily-laukaa.jpg

turkoosi-jää.jpgUskomattoman kaunista turkoosia jäätä! Hitonhauta on luontokuvaajan paratiisi.

jääkiipeily.jpg

hai-kumpparit.jpgKumpparit olisivat kaivanneet osan matkasta piikkejä alleen. Aurinkoinen sää oli houkutellut paljon retkeilijöitä paikalle, ja minä tunnuin olevan ainoa arkajalka, jotka kiipeileminen liukkaalla pelotti. 

laavu-hitonhauta.jpgReissu huipentui luontopolun päässä olevalle laavulle, jossa söimme eväät ja paistoimme makkaraa. Auringon ja nuotion lämmössä märkä takapuolikin unohtui. Pojan mielestä retki ei ole täydellinen ilman makkaranpaistoa, itse olisin pärjännyt mehulla ja täytetyllä sämpylällä 😀 Seuraava retki Hitonhaudalle tehdäänkin sitten kesällä, jolloin paikka näyttää varmasti ihan eriltä! 

Onko Hitonhauta sinulle tuttu? Tykkäätkö kulkea luonnossa?

Mainiota maanantaita! Kannattaa pysyä kuulolla, nimittäin tällä viikolla on luvassa melkoisen kiva arvonta! Fb:n puolella on päässyt vaikuttamaan palkinnon sisältöön, ja näyttäisi siltä, että lahjakortti vaatekauppaan on yhdelle onnekkaalle luvassa. 

 

Hyvinvointi Liikunta Mieli

Kevättä ja lempeä

Kevät on ollut tänä vuonna myöhässä, ja ikuisuudelta tuntuva talvi on pitänyt horroksessaan. Lunta, lunta ja vielä kerran lunta. Viime viikkoina on ollut töissä niin kiirettä, etten ole edes huomannut pieniä merkkejä hartaasti odotetusta keväästä. Olen paahtanut sata lasissa ja rojahtanut iltaisin sänkyyn puolikuolleena vain paahtaakseni laput silmillä seuraavankin päivän. Ja sitä seuraavan. 

Olen kyllä huomannut, että aurinko on paistanut, mutten ole ehtinyt fiilistellä räystäältä tippuvia vesipisaroita tai etupihalle puskevia Lumikelloja ja Krookuksia. Ajatukseni ovat olleet ihan toisaalla.kevätkukat.jpgMutta nyt! Muutama päivä sitten bongasin ensimmäiset Lumikellot etupihalla, ja melkein jo heti seuraavana päivänä kauniit violetit Krookukset. Talvi on ollut niin pitkä, että olin jopa vähän yllättynyt, kun kevät viimein ilmoitti tulostaan. Ai niin, tällaistakin voi olla! Yhtäkkiä pieni etupihamme on sulanut lumesta, ja vihreää pukkaa esiin sieltä täältä. Näiden kuvien perusteella voisi kuvitella, että on jo ihan vihreää. Totuus on kuitenkin toisenlainen. Jos katsoo takapihalle, on se vielä suurimmaksi osaksi noin 20-50cm paksuisen lumikerroksen peittämä. 

Mutta pyöräilykelit ja jäätelötötteröt ovat jo melkein käsinkosketeltavissa. Tennarit on kaivettu esiin, ja ehkä ensi viikolla myös pyörä varaston uumenista. Lämpö ja lempi laittaa hymyilemään. Kiireisen (sanoinko jo, että kiiiiireisen) viikon jälkeen saimme miehen kanssa vähän extempore mahdollisuuden lähteä treffeille ihan kahdestaan. Ja miten mahtavat treffit ne olivatkaan. 

krookukset.jpgLämmin ja aurinkoinen perjantai-ilta kaupungin hälinässä. Päällä mekko ja korot. Ensimmäinen oikeasti lämmin perjantai-ilta sai ihmiset hyvälle tuulelle ja astetta villimmäksi. Hymy tarttuu. Lasillinen viiniä ja auringonsäteet silmissä terassilla. Humalluttava hetkellinen vapauden tunne, joka saa unohtamaan arjen, ja tuntemaan, että tulevan kesän myötä mikä vain on mahdollista. Kaikki on kevyttä kuin katupöly. Kiireetön hetki käsi kädessä ihan kahdestaan. Täydellistä.

lumikellot.jpg

Lempeää lauantaita! Saako kevät sinut hieman hulluksi?

Suhteet Oma elämä Rakkaus