Äh, voisiko tämän päivän peruuttaa, ja palata takaisin nukkumaan? Paska päivä!

Ei riitä, että on jo kahtena aamuna luullut, että vihdoin koitti perjantai, ja sitten pettynyt pahasti huomatessaan, että olikin keskiviikko tai torstai. Elämä tuntuu välillä ikuiselta keskiviikolta, jossa viikonloppu on aina vähän liian kaukana. Niin, siis tämän päivissä sekoilun lisäksi tälle aamulle on riittänyt kökkäreitä ihan vaikka muille jakaa. Ehkä se on vaan mun oma asenne ja väsymys, mutta mitä sanoisitte tälläisestä aamusta?

– Kaksivuotias ei halua herätä, vaan paiskaa huoneensa oven kiinni kuin pahimmassa teini-iässä kuohuva, ja korostaa mielenosoitustaan toteamalla napakalla äänellä ”äiti pois!”.

– Yrität kiukkuisena meikata kylppärissä nopeasti väsyneitä kasvoja inhimillisemmäksi, ja samalla kuulostella, mitä kaksivuotias puuhailee. ”muumi uimaan” ei lupaa hyvää. Kaksivuotias on napannut keittiöjakkaran, ja innoissaan on viemässä muumia uimaan keittiön lavuaariin hanan ollessa jo toki täysillä. Onneksi se on vain pehmolelu ja onneksi se on vain vettä (hanavettä, eikä esim. vessanpöntön vettä!). Muumi kuivumaan kylppäriin, ja kamat kasaan lähtöä varten.

– Kun pakkaat laukkua, kaksivuotias on bongannut kaappiin piilotetun kitaran, ja suostut kulmat kurtussa pieneen musiikkisessioon, jossa kahden miehen bändi soittaa ja laulaa ”kaikki mukaan vaan, kaikki mukaan vaan. Kaikki mukaan vaan, laulaamaan!”-biisiä, ja samalla marssimalla ympyrää. Kaksivuotias ei toki haluaisi lopettaa kiertuetta lyhyeen jammailuun, ja pitää kitarasta kiinni kuin hukkuva viimeisestä oljenkorresta. Kitara on saatava mukaan päiväkotiin!

– Ulkovaatteet. Tarvitseeko niistä sanoa sen enempää? Toki aurinkoisena kesäaamuna ainut vaate, jonka kaksivuotias haluaa laittaa päälle on villahaalari.

– Kun äiti ihan täysin epäreilusti kieltää ottamasta kitaraa päiväkotiin, niin kaksivuotias tarttuu kaikkeen lähellä olevaan, ja jankkaa ”saako ottaa mukaan?” Tyranni äiti heltyy sen verran, että antaa kaksivuotiaan ottaa mukaan tähänkin aamuun niin sopivan ”tired and exhausted since 2015” -kangaskassin (voitettu @koti-iska88official-instatilin kilpailusta, jee! ). Tyytyväisenä erävoitosta kaksivuotias raahaa kangaskassin koko matkan päiväkotiin saakka hymy huulillaan.

– He*#&%2n tietyöt, eikö ne ikinä lopu! Rentouttavaa polkea ylämäkeä kuoppaisella ja kivikkoisella kapealla väylällä, ja samalla väistellä vastaantulijoita kurvaamalla aina välillä autotien puolelle. Jännistystä päiväkotimatkalle! Tuntuu, että kun saavat yhden kohdan myllättyä, niin palaavaat aukaisemaan edellisen kohdan uudelleen.

– Töissä työkoneesta on hävinnyt rakas Google crome, joka on tallentanut kaikki viisi miljoonaa käyttäjätunnusta ja salasanaa kiltisti viime vuosien aikana. Ei kuulemma tällä hetkellä toimi, käytä exploreria. Kyllä on sujuvaa, kun explorer on maailman hitain, eikä tajua mitään. Onnittelen myös itseäni hiljaa päässäni kiroillen, että en ole kirjoittanut kaikkia salasanoja ylös jonnekin. En pääse mihinkään, koska en tokikaan muista salasanaa. Olo on kuin olisi jäänyt lukkojen taakse.

Kiitos ja anteeksi! Helpotti! Olisi näitä ollut vielä lisääkin, mutta säästän teidät enemmiltä valituksilta, ja kerron ne miehelle illalla, jos selviän joskus kotiinkin saakka!

 Miten sun aamu on mennyt? Samaistuuko kukaan?

Kivaa per…TORSTAITA!