Päivä kanssamme 28/01/17
Tervetuloa viettämään päivää meidän kanssamme! Luvassa on jännittävää ja glamoröösiä lapsiperhearkea 😀 Hahaa, tai paremminkin touhotusta hiki hatussa. Tässä postauksessa kuljemme kuvin ja sanoin läpi viime lauantain 28.1.2017. Olen lukenut näitä päivämme kuvina-postauksia monesta blogista, ja kun luin ihanan Nellin viimeisimmän postauksen aiheesta, päätin kirjoittaa tämmöisen itsekin.
Päiväksi valikoitui lauantai, koska viikolla olemme töissä ja päiväkodissa, ja toteutus on hankalampaa sekä postauksesta tulisi ehkä vähän tylsä. Tai mistä sitä tietää, ehkä ensi kerralla teen meidän päivä-postauksen keskellä kiireisintä arkiviikkoa 🙂
Heräsin aamulla vähän seitsemän jälkeen. Nukuin huonosti, koska mies on reissussa. Hän on poissa todella harvoin, joten en ole tottunut nukkumaan ilman häntä. Selailin hetken nettiä puhelimella, ja hiippailin sitten keittiöön. Ajattelin, että annan taaperon nukkua, ja syön hiljaa itsekseni aamupalaa.
En ehtinyt edes jääkaappia avata, kun taaperon huoneesta alkoi kuulumaan iloista juttelua. Taapero heräsi siis noin klo 7.25. Viikonloppuna olisi ihana nukkua pitkään, mutta aina unta ei vaan riitä pidemmäksi. Kävin toivottelemassa iloiselle taaperolle ja unikaverilleen ”hyvät huomenet”. Kirkkaat valot, ja paparazzi kameroineen saivat taaperon vetäytymään takaisin peiton alle 🙂
Taaperolla oli ”ei”-aamu eli mikään ehdotettu aamupala ei saanut kannatusta. Näinä aamuina turvaudumme tuubipuuroon. Jostain syystä tuubipuuro menee aina. Lemppari taitaa olla Semperin mansikka&banaani-puuro. Itse söin jugurttia ja ruisleipää juustolla. Koska en juo kahvia, aloitan päiväni yleensä tuoremehulla. Oman aamupalani huomattuaan, taaperokin innostui leivästä, ja yllätyksekseni söi kokonaisen ruisleivän. 
7.45 koittaa taaperolle onnenhetki, kun Pikku kakkonen alkaa. Takkutukka tuijottaa lumoutuneena sohvalla teeveetä, ja minä ehdin siivoilla keittiössä sekä laittaa pyykkiä pyörimään. Mietin samalla, miten kuvaisin lempparituotteeni päivän postausta varten.
Aurinko alkaa nousta, ja ikkunasta sisään tulvii hento vaaleanpunainen valo. Näyttää satumaisen kauniilta! Saan idean lempituotteideni kuvaamiseen, ja pinkaisen kameroineni takapihalle. Ihmeellinen vaaleanpunainen sateenkaari kulkee horisontissa. Harmittaa, kun en saa sitä näkymään niin kauniina kuvissa kuin miltä se näyttää livenä. Vaaleanpunainen hetki kestää vain noin 10 minuuttia, ja sitten taika on kadonnut. Saan tuotteet pikaisesti kuvattua, ja palaan sisälle. Taapero on kurkkinut ikkunasta touhujani, ja selittää innokkaana omia juttujaan, kun palaan sisälle.
Mietin päivän ohjelmaa, ja alan valmistella meitä lähtöön. Vedän jo kenkiä jalkaani, kun huomaan, etten ole meikannut tai edes harjannut hiuksia, hups! Hetken ajattelin lähteväni liikenteeseen naturellina punanaamana, mutta sitten päätän sutia nopeasti vähän puuteria ja sipaista ripsiväriä. Pikainen vessaselfie ja menoksi. Kun katson hapsottavia hiuksiani, niin voin vain olla tyytyväinen, että kampaaja on varattuna muutaman viikon päähän! Nyt kun vielä keksisi, mitä näille hiuksille tekisi!
Pienen painimisen jälkeen meillä molemmilla on ulkovaatteet päällä, ja taapero on saatu rattaisiin. Minua ilostuttaa raikas ja aurinkoinen ilma. Pysähdyn nappaamaan muutaman kuvan huurteisista havuista. Kävelemme keskustaan hoitamaan muutaman asian. Reissumme ensisijainen tarkoitus on varata kampaaja sekä minulle että taaperolle. Reissun toissijainen tarkoitus on ostaa meille molemmille uusia sukkia. Bonuksena käyn vielä ostamassa itselleni lounaaksi patongin Subwaysta. Nam!
Kun kaupunkikierros on tehty, suuntaamme puistoon leikkimään(lue kuluttamaan taaperon energiavarastot) hetkeksi ennen lounasta ja päikkäreitä. Puistossa mielenkiintoisinta ovat autot, joita täytyy kaikkia testata asiaankuuluvan päristyksen kera. Kun kello lyö 11 ilmoitan taaperolle, että lähdemme kotiin lounaalle. Ilmoitukseni ei saa positiivista vastaanottoa, mutta taapero taipuu lopulta tahtooni. Puiston vieressä on pensaita, joissa on vielä näin talvellakin ruskeiksi haalistuneita kukkia. Kun kukaan ei katso, nappaan muutaman hennon kukan mukaan. 
Kun itse herkuttelen patongilla, taapero nauttii eilisen illallisen jämät. Kanaa korma-kastikkeessa uppoaa hyvin pieneen mieheen. Maitoakin menee kaksi mukillista. Vain tomaatit jäävät nököttämään lautasen reunalle. Tarjoan omasta patongistani maistiaisia. Taaperon ilmeestä näkee, ettei patonkini kiinnosta :)
Noin kello 11.50 peittelen taaperon ja unikaverin sänkyyn päiväunille. Suljen oven takanani, ja vieno laulu alkaa välittömästi. Laulua jatkuu noin vartin verran, ja sitten tulee hiljaista. Ihanan hiljaista! Kaivan kaapista suklaata ja linnoittaudun sohvalle läppärin kanssa. Haluaisin katsoa Netflixiä, mutta päätän tehdä lempparituote-postauksen valmiiksi. Kuvien käsittelyyn ja postuksen tekemiseen kuluukin kokonainen tunti, ja sarjat jäävät katsomatta, kun taapero ilmoittaa heräämisestään klo 13.25. Hän nukkuu yleensä vain noin tunnin tai puolitoista, joten oma aika on todella vähissä.
Pienen välipalan jälkeen rimpuilemme taas vatteet päälle ja käännämme rattaiden nokan kohti uimahallia. Kello näyttää 14.45, kun saavumme kohteeseen. ”Uimaa”-kiljahdukset raikuvat uimahallin aulassa. Uiminen on parasta, mitä taapero tietää :) Jaksamme pulikoida noin tunnin, ja lämmittelemme hyvän tovin saunassa. Kun kävelemme kotiin, jalat alkavat olla spagettia ja rattaat tuntuvat tonnin painoisilta.
Illalliseksi en jaksa tehdä mitään sen kummallisempaa, vaan kokkaan nopean curryriisi-tonnikala-vihannes-salaatin. Riisiä keitellessäni annan taaperolle raejuustoa, kananpalasia ja kurkkua ”alkuruuaksi”. Ruoka maistuu meille molemmille urheilullisten aktiviteettien jälkeen. Päivä on ollut täynnä toimintaa, ja ilmassa alkaa olla väsymystä. 
Pesen vielä toisen koneellisen pyykkiä ja touhuilen ympäriinsä. Harmittelen, etten ostanut tulppaaneja viikonloppua piristämään. Ehkä ensi viikonlopuksi! Taapero chillaa hetken sohvalla (ehkä Pikku kakkosen toivossa). Pettymys Pikku kakkosen puuttumisesta hauhtuu nopeasti, kun luemme kirjoja, ja teemme palapelejä. Ilta hurahtaa ohi nopeasti, ja pian onkin aika aloittaa iltapuuhat.
Iltapuuro syödään kello 19.15. En muistanut kuvata enää iltatoimiamme, vaan kamera unohtui kaappiin. Iltapalan jälkeen pestiin hampaat sekä vaihdettiin vaippa ja yöpuku. Taapero kyseli isänsä perään, ja soitimme puhelun iskälle ennen nukkumaan menoa. Mukavan päivän kruunasi muutama kierros ”pupu meni puskaan, huu sai sai” eli Huu sai sai!-laulua.
Kun taapero taipui yöunille noin kello 20.00 rojahdin sohvalle. Läppäri auki ja Netflixistä London Spy-sarjaa kaksi jaksoa, kiitos! Lontoo <3
Päivä oli mukava, ja taaperokin tuntui olevan hyvällä tuulella :) Täytyy kyllä sanoa, että yksin taaperon kanssa touhuaminen 24/7 koko viikonlopun oli kyllä raskasta. Onneksi mies saapui sunnuntaina reissultansa meitä viihdyttämään :) Taapero sekosi ihan täysin ja kikatteli ja rutisteli miehen naamaa :D
Mitä tykkäsit tämmöisestä päivä kuvina-postauksesta? Toteutanko uudelleenkin? Miten sun viikonloppu meni?
Energiaa uuteen viikkoon, ystäväiset!